Lemminkäisen temppeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lemminkäisen temppelin ”sisäänkäynti” syyskuussa 2019
Lemminkäisen temppelin ”sisäänkäynti” kesäkuussa 2021

Lemminkäisen temppeli on Bockin perheen saagassa kuvattu maanalainen temppeli, jonka suuaukko sijaitsee saagan mukaan Sipoon Gumbostrandissa Ior Bockin Kyypelivuoreksi[1] kutsuman kallion alla. Bockin mukaan temppelin suuaukko on suljettu vuonna 987, kun kristinusko saapui Uudellemaalle ja pakanalliset perinteet piti piilottaa. Vuosina 1987–1999 suoritettujen kaivuutöiden aikana kallion alle on avattu noin 50 metriä pitkä tunneli, mutta temppeliä ei ole löydetty.[2]

Vuonna 1987 joukko Bockin ulkomaalaisia ystäviä aloitti paikalla kaivaukset, joiden oli tarkoitus paljastaa temppelin sisäänkäynti. Hankkeen puuhamiehinä toimivat yhdysvaltalaiset Stuart Rice ja Jim Chesnar.lähde?

Bock antoi julkisuudessa kasvot kaivaushankkeelle, vaikkei siihen muuten osallistunutkaan. Bockin tuoman näkyvyyden johdosta kaivauksien rahoittajiksi ryhtyivät Sipoon Säästöpankki ja Lemminkäinen Oy. Rahoittajat kuitenkin vetäytyivät, kun Bockin huvilalla majailleiden henkilöiden hasiksen poltosta tehtiin rikosilmoitus ja joukko pidätettiin. Poliisitutkinnan jälkeen osa kaivauksiin osallistuneista ulkomaalaisista, mukaan lukien Rice, karkotettiin maasta. Hanke ei keskeytynyt kokonaan, vaan sitä jatkoi jonkin aikaa hankkeessa urakoitsijana toiminut Heikki Hakulinen Ky.lähde?

Helsingin Astanga Joogakoulu osti Kyypelivuoren tontin pakkohuutokaupasta vuonna 2000[3].

Myöhempinä vuosina Bockin kirjan toimittanut Juha Javanainen, norjalaisen Morten Joramon kuvausryhmä ja Helsingin Astanga Joogakoulu ovat jaksoittaisesti jatkaneet temppelivuoren tutkimus- ja kaivaushanketta. Varsinaisia kaivauksia tehtiin viimeksi vuonna 1998. Työn on aina suorittanut Heikki Hakulinen Ky. Maatutkaluotauksia vuorella on suorittanut Geo-Work Oy. Luotaustiedon perusteella vuoren sisäisestä rakenteesta on laadittu 3D-malli. Asiantuntija-apua maaperään liittyvissä kysymyksissä on antanut geologi Heikki Hirvas.lähde?

Vuonna 2001 Juha Javanainen kumppaneineen järjesti luolan perällä koeporauksia, joissa kallioon tehtiin 20-30 metriä pitkiä tutkimusreikiä, joiden avulla yritettiin löytää käytävää, mutta poraukset eivät tuottaneet kaivattuja tuloksia[3].

Kaivettu osuus luolasta on noin 50 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 3,5 metriä korkea. Rahapulan takia kaivuuta ei jatkettu pidemmälle.lähde? Kaivauksissa ei löytynyt merkkejä Bockin perheen saagassa mainitusta kammiosta. Museovirasto pitää kohdetta luonnonmuodostumana eikä ole missään vaiheessa uskonut sieltä löytyvän mitään arkeologisesti merkittävää.[4]

Kesällä 2007 kaivaushanketta oli tarkoitus jatkaa.[5] Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Juha Javanainen on lokakuussa 2010 kertonut toivovansa, että kaivaukset voidaan vielä joskus aloittaa uudelleen, mutta konkreettisia asiaan liittyviä suunnitelmia ei vielä ole.lähde?

Kesällä 2022 luolan edustalla tehtiin maansiirtotöitä[3]. Kaivausten rahoittamista varten oli perustettu Tempelberg-niminen yhdistys, jonka puuhamiehinä toimivat suomenruotsalainen Johan Rikberg ja ruotsalainen Marcus Lundqvist[3]. Yhdistys on saanut lahjoituksia Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta[3].

Kansainvälistä kiinnostusta Lemminkäisen temppeliä kohtaan on kasvattanut hollantilainen kirjailija Carl Borgen[3]. Borgen on kirjoittanut Bockin saagaa sekä Lemminkäisen temppelin etsintää käsittelevät kirjat kahden Ior Bockin läheisen seuraajan avustuksella ja hän tekee myös saagaa käsittelevää podcastia[3]. Borgen ei usko temppelin löytymiseen, mutta hänen mielestään sitä kannattaa silti etsiä, sillä kaivausten saama huomio auttaa levittämään tietoa Bockin saagasta ja sen opetuksista siitä, miten elää tasapainossa luonnon kanssa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sipoon Kyypelivuori Ior Bock – virallinen sivusto. Viitattu 5.1.2021.
  2. Lemminkäisen temppeli Ior Bock – virallinen sivusto. Viitattu 5.1.2021.
  3. a b c d e f g h Edesmenneen mystikon seuraajat etsivät “maailman suurinta aarretta” Sipoossa Yle Uutiset. 4.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  4. Koivisto, Satu: Sipoo, Manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnit 2007 Museovirasto, arkeologian osasto. 2007. Arkistoitu 17.9.2020. Viitattu 17.9.2020.
  5. Väkevä, Valtteri: Missä hän on nyt. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2007, nro 6, s. 86.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]