Leithan taistelu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leithan taistelu
Osa Itävallan ja Unkarin sotaa
Béla IV:n patsas Budapestin sankariaukiolla
Béla IV:n patsas Budapestin sankariaukiolla
Päivämäärä:

15. kesäkuuta 1246

Paikka:

Leitha

Lopputulos:

Itävallan taktinen voitto, joka kääntyi strategiseksi tappioksi Frederik II:n kuoltua.

Vaikutukset:

Itävalta ajautui perimyssotaan.

Osapuolet

Gules a fess argent.svg Itävalta

Flag of Hungary (11th c. - 1301).svg Unkarin kuningaskunta

Komentajat

Frederik II

Béla IV

Leithan taistelu (saks. Die Schlacht an der Leitha, unk. Csata a Lajta) käytiin Babenberg-suvun Itävallan herttuan Frederik II:n johtamien itävaltalaisten ja Unkarin kuninkaan Béla IV:n johtamien unkarilaisten välillä 15. kesäkuuta 1246.[1]

Béla IV:n johtamat unkarilaiset kärsivät suuren tappion Batu-kaanin mongoleita vastaan Muhin taistelussa 1241. [1] Mongolien invaastio, jota unkarilaiset kutsuvat nimellä tatárjárás alkoi. Bela IV joutui vetäytymään Bratislavan kautta Hainburgiin, jossa Itävallan herttua Frederik II takavarikoi Unkarin kuninkaan kassan ja pakotti hänet luovuttamaan alueita Itävallalle vastineeksi avustaan mongoleita vastaan. Jätettyään Hainburgin Bela IV vetäytyi Zagrebiin, jossa turhaan anoi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan apua. Myös Frederik II petti sanansa. Aikansa ryösteltyään mongolit vetäytyivät perimyskiistojen vuoksi Unkarista ja Bela aloitti uudelleenrakentamisen. Hän pyrki kehittämään puolustusta rakennuttamalle linnakkeita Mongolivaltakunnan vastaiselle rajalle. Seuraavaksi Bela hyökkäsi Itävaltaan ja pakotti Frederickin palauttamaan Unkarin menettämät alueet. [2]

Lisänimen Streitbäre ("Sotaisa") politiikkansa vuoksi ansainnut Frederik II ei kuitenkaan luopunut vaateistaan alueisiin. Loppukeväällä 1246 hän kokosi armeijan ja hyökkäsi vuorostaan Unkariin. Joukot kohtasivat taistelussa Leithajoen varrella 15. kesäkuuta. Itävaltalaiset ottivat Unkarista selvän sotilaallisen voiton, mutta Frederik II:n kuolema taistelun aikana ajoi maan sekasortoon. Frederikillä ei ollut miespuolisia perillisiä ja hänen kuolemansa myötä Itävaltaa kolmen vuosisadan ajan hallinnut Babenbergin dynastia päättyi. Taistelun jälkeen Béla IV otti osaa Babenbergien perimyssotaan ja liitti Steiermarkin väliaikaisesti valtakuntaansa. [3] Lopulta Béla IV hävisi perimyssodan Itävallasta ja Styriasta Ottokar II Přemyslille Kressenbrunnin taistelussa 1260.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tony Jacques: Dictionary of Battles and Sieges, s. 579. Greenwood Press, 2007. ISBN 0-313-33536-2.
  2. Encyclopedia Britannica Viitattu 25.6.2009
  3. Paul Lendvai, Ann Major: The Hungarians: A Thousand Years of Victory in Defeat, s. 56-57. C. Hurst & Co. Publishers, 2003. ISBN 1850656738.
Frederik II:n kohta Babenbergin sukupuutaulussa Klosterneuburgin luostarissa. Maalaus vuosilta 1489 - 1492.