Leijona (heraldiikka)
Leijona on eräs yleinen heraldinen yleiskuvio.
Leijona merkitsee heraldiikassa perinteisesti urhoollisuutta, jaloutta ja voimaa. Leijonaa alettiin käyttää yhtenä yleisimmistä heraldisista symboleista jo heraldiikan alkuaikoina 1100-luvulla. Vanhin dokumentoitu esimerkki on vuodelta 1127 Geoffrey Plantagenetin kilvestä, jossa oli kultaisia leijonia.[1] Leijonaa käytettiin symbolina 1100-luvulla esimerkiksi Espanjassa Leónin kuningaskunnan vaakunassa ja lipussa sekä Tanskan vaakunassa, joka otettiin käyttöön vuonna 1194.[2][3]
Leijona esiintyy Suomen, Viron, Norjan, Tanskan, Englannin, Skotlannin, Bulgarian, Luxemburgin ja monen muun valtion vaakunassa. Myös monien aatelissukujen vaakunassa esiintyy leijona. Suomessa leijona on käytössä myös kenraalien arvomerkkinä.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leijonan heraldisia asentoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pystyynnoussut, pystyynkavahtanut.
- Kohtikatsova.
- Taakseenkatsova.
- Hyppäävä, ryntäävä.
- Kävelevä.
- Juokseva.
- Seisova.
- Istuva.
- Istuva, etujalat koholla, oikea ylempänä.
- Makaava.
- Nukkuva.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Melissa Snell: Origins and Early History of Heraldry About.com. Arkistoitu 25.5.2016. Viitattu 25.11.2016.
- ↑ Klaus Ole Kristiansen: Heraldry in Denmark Heraldica.org. 23.6.2003. Viitattu 25.11.2016.
- ↑ Krautsuk, Satu: Äärioikeisto omi Suomen itsenäisyyden symbolit – yrittäjä harmissaan: "Minua syytetään natsipropagandasta" Yle Uutiset Kotimaa. 15.9.2016. Yleisradio.