Siirry sisältöön

Leijona (heraldiikka)

Wikipediasta

Leijona on eräs yleinen heraldinen yleiskuvio.

Leijona merkitsee heraldiikassa perinteisesti urhoollisuutta, jaloutta ja voimaa. Leijonaa alettiin käyttää yhtenä yleisimmistä heraldisista symboleista jo heraldiikan alkuaikoina 1100-luvulla. Vanhin dokumentoitu esimerkki on vuodelta 1127 Geoffrey Plantagenetin kilvestä, jossa oli kultaisia leijonia.[1] Leijonaa käytettiin symbolina 1100-luvulla esimerkiksi Espanjassa Leónin kuningaskunnan vaakunassa ja lipussa sekä Tanskan vaakunassa, joka otettiin käyttöön vuonna 1194.[2][3]

Leijona esiintyy Suomen, Viron, Norjan, Tanskan, Englannin, Skotlannin, Bulgarian, Luxemburgin ja monen muun valtion vaakunassa. Myös monien aatelissukujen vaakunassa esiintyy leijona. Suomessa leijona on käytössä myös kenraalien arvomerkkinä.

Leijonan heraldisia asentoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Melissa Snell: Origins and Early History of Heraldry About.com. Arkistoitu 25.5.2016. Viitattu 25.11.2016.
  2. Klaus Ole Kristiansen: Heraldry in Denmark Heraldica.org. 23.6.2003. Viitattu 25.11.2016.
  3. Krautsuk, Satu: Äärioikeisto omi Suomen itsenäisyyden symbolit – yrittäjä harmissaan: "Minua syytetään natsipropagandasta" Yle Uutiset Kotimaa. 15.9.2016. Yleisradio.