Leena Lindström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Leena Marjatta Lindström on suomalainen biologi ja professori. Hän toimii Jyväskylän yliopistossa kokeellisen ekologian professorina vuodesta 2019.[1] Aiemmin hän oli Jyväskylän yliopistossa määräaikaisena evoluutioekologian professorina 2018–2019.[1] Biologina Lindström on erikoistunut kokeelliseen ekologiaan.

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leena Lindström opiskeli biologiaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 1996.[2] Hän suoritti Jyväskylän yliopistossa myös jatko-opintonsa. Hän väitteli tohtoriksi ekologian ja ympäristönhoidon alalta vuonna 2000.[3][1] Lindströmin väitöskirjan aiheena oli eläinten varoitusvärien evoluutio.[1] Väitöstutkimus oli osa edesmenneen professori Rauno Alatalon johtaman evoluutioekologian huippututkimusyksikön toimintaa.[3] Tutkimuksessa sovellettiin professori Alatalon ja tutkijana Alatalon ryhmässä toimineen Johanna Mappesin kehittämää kokeellista tutkimusmenetelmää.[3] Aiemmin varoitusvärien tutkimusta maailmalla oli tehty pelkästään teoreettisen tutkimuksen avulla.[3]

Valmistumisen jälkeen Lindström on työskennellyt erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä mm. Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2006–2011 hän työskenteli Suomen Akatemian akatemiatutkijana.[1] Akatemiahankkeen päätyttyä hänet nimitettiin vuonna 2011 yliopistonlehtoriksi Jyväskylän yliopistoon.[1] Opetustyön sivussa Lindström teki edelleen tutkimustyötä. Hän on uransa aikana tehnyt tutkimusvierailut Oxfordin, Newcastlen ja Vermontin yliopistoihin.[1] Vuodesta 2004 lähtien Lindström on ollut ekologian ja ympäristönhoidon dosentti Jyväskylän yliopistossa.[2]

Professorina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun alussa 2018 Lindström nimitettiin määräajaksi (1.1.2018–31.8.2019) evoluutioekologian professuuriin Jyväskylän yliopistoon. Vuonna 2018 hän toimi professuurin ohella myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen varajohtajana.[4] Elokuussa 2019 Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen nimitti Lindströmin kokeellisen ekologian professuuriin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselle.[1] Hänen johdollaan on laitoksella toiminut invaasiobiologian tutkimusryhmä.[1]

Professori Lindström on osaltaan vaikuttanut siihen, että kokeellisen ekologian opetusta on lisätty ekologian ja evoluutiobiologian maisterintutkintoon.[1] Kokeellisuus korostuu myös tutkimuksen puolella. Jyväskylän yliopistossa kokeellisen ekologian tutkimusta ja laajemminkin kokeellista biologista tutkimusta tukee tilastotieteellinen osaaminen ja yhteistyö tilastotieteellisen tutkimuksen kanssa. Biologit ovat tehneet yhteistyötä mm. tilastotieteen professorina työskentelevän Juha Karvasen kanssa.[1] Myös professori Lindströmin tutkimusryhmä on hyödyntänyt tilastotieteen menetelmiä tutkimuksissaan.[5]

Professori Lindström on julkaissut lokakuuhun 2019 mennessä 63 tieteellistä tutkimusartikkelia.[6]

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöstutkimuksessaan Leena Lindström tutki, millainen merkitys varoitusväreillä on eläinten evoluutiossa ja kuinka varoitusvärit kehittyvät evoluution edetessä.[3] Hän teki tutkimuksen aikana lukuisia kenttäkokeita Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.[3] Kenttäkokeissa hän sovelsi värisignaalien tutkimuksessa kokeellista tutkimusmenetelmää käyttäen petoeläimistä esimerkkilajina talitiaista.[3] Sittemmin hän on jatkanut edelleen työtä kokeellisen tutkimuksen parissa. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on vahva tutkimusperinne kokeellisen tutkimuksen alalla.[1] Kokeellisen tutkimuksen näkökulma ja menetelmät ovat Lindströmin keskeistä osaamista biologina.[1]

Professori Lindströmin viimeaikaiset tutkimushankkeet ovat käsitelleet erilaisia invaasiobiologiaan ja vieraslajeihin liittyviä kysymyksiä. Hän on selvittänyt esimerkiksi, miten sienimyrkyt (engl. fungicide) vaikuttavat muihin kuin varsinaisesti myrkyttämisen kohteena oleviin lajeihin. Projektissa tutkittiin pitkäaikaisesti, millaisia vaikutuksia myrkyt aikaansaavat niillä eliölajeilla, jotka altistuvat myrkylle.[7] Projektiin liittyen professori Lindströmin johtama tutkimusryhmä selvitti esimerkiksi, millaisia vaikutuksia rikkakasvien torjuntaan käytettävällä glyfosaatilla on muiden kuin torjuntatoimenpiteen kohteena olevien kasvilajien ja kasvinsyöjien keskinäiseen vuorovaikutukseen.[7]

Vieraslajien stressinsietokyvyn tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leena Lindströmin keskeisin tutkimus liittyy vieraslajien stressinsietokykyyn ja hän tutki aihetta edelleen saadessaan nimityksen vakinaiseen professuuriin (2019). Hän on tutkimusprojektissaan tarkastellut, miten ihmisen toiminta muuttaa vieraslajien stressinsietokykyä.[7] Vieraslajien menestymisen takana voi olla niiden kyky sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Toisaalta ihmisen aiheuttamat ympäristövaikutukset saattavat parantaa vieraslajien sopeutumismahdollisuuksia, jos ihmisen toiminnasta seuraa stressivaikutusta ympäristölle.[7] Stressialtistus voi muuttaa eliölajien stressinsietokykyä sukupolvien mittaisen ketjun aikana. Stressitutkimuksissa tutkimuslajina on ollut hankalasti torjuttava perunan tuholainen, koloradonkuoriainen.[1] Lindströmin tutkimusryhmä on selvittänyt, miten esimerkiksi lämpötila stressitekijänä vaikuttaa koloradonkuoriaisten evoluutioon.[5] Koloradonkuoriainen on kehittänyt vuoteen 2019 mennessä vastustuskyvyn yli 50 torjunta-aineelle.[1] Tutkimuksissa on selvinnyt, että resistenssi uusillekin torjunta-aineille kehittyy koko ajan nopeammin.[1] Tutkijat, kuten professori Lindström, ovat kiinnostuneita, miksi resistenssi syntyy ja millaisia mekanismeja sen kehittymiseen vaikuttaa.[1] Hän on hankkeen ohella tutkinut myös koloradonkuoriaisten talvehtimista.[8]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Lindström oli priimatohtorina Jyväskylän yliopiston vuoden 2000 promootiossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Ko­keel­li­sen eko­lo­gian pro­fes­so­ri Lee­na Lind­ström tor­juu ko­lo­ra­don­kuo­riais­ta Jyväskylän yliopisto 5.9.2019. Viitattu 1.10.2019.
  2. a b c Fulbright Finland Grantees in the U.S. Academic Year 2017-2018, s. 6. (PDF). Fulbright Finland, 2017. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Kirkkaat värit ja ryhmittyminen vähentää eläinten riskiä tulla saalistetuksi Verkkouutiset.fi, 18.2.2000. Viitattu 1.10.2019.
  4. Sisäinen tiedote, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos 2018.
  5. a b [Saija Piiroinen, Anne Lyytinen & Leena Lindström:  Stress for success? Temperature stress of preceding generations modifies the response to insecticide stress in an invasive pest insect]. Evolutionary Applications 6(2):313-323 (2013). Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
  6. Leena Lindströmin julkaisuja Publons.com, 2019. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
  7. a b c d Leena Lindström Researchgate.com:issa. Viitattu 1.10.2019.(englanniksi)
  8. Philipp Lehmann, Anne Lyytinen, Saija Piiroinen & Leena Lindström: Northward range expansion requires synchronization of both overwintering behaviour and physiology with photoperiod in the invasive Colorado potato beetle (Leptinotarsa decemlineata) Oecologia 176 (1), (2014). Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]