Lean

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Lean-ajattelu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden (tuottamattoman toiminnon) poistamiseen. Sen avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Leanissa on keskeistä tunnistaa ja eliminoida hukkaselvennä nopeasti ja tehokkaasti, pienentää kustannuksia sekä parantaa laatua. Hukka on seurausta prosesseissa tapahtuvista vioista ja virheistä, jotka vaihtelu aiheuttaa. Jos poistetaan vain hukkaa, hukka tulee aina uudestaanselvennä[1] Arvoa tuottamattomiksi toiminnoiksi tai turhiksi asioiksi lasketaan:lähde?

  • kuljetukset
  • varastot
  • liike
  • odotusaika
  • ylituotanto
  • yliprosessointi
  • viallinen tuote.

Näiden ongelmien poistamiseen Lean-ajattelu tarjoaa useita työkaluja, kuten jatkuvaa kehittämistä, imuohjausta (Kanban) ja virhemahdollisuuksien prosessista eliminointia.

Lean on muodostettu pääosin Toyota Production Systemin (TPS) periaatteiden pohjalta[2]. Sanana Lean esiteltiin ensimmäisen kerran 1990-luvun myyntimenestyksessä, Womackin ja Jonesin kirjoittamassa kirjassa "The Machine That Changed the World"[2]. Kirja kertoo Toyotan menestyksestä ja autoteollisuuden muutoksista Lean-tuotantoa kohti ja esittelee viisi ydinkonseptia:

  • Arvon määrittämisen perustuminen asiakkaan näkemykseen
  • Arvoketjun tunnistaminen ja kaiken arvoa tuottamattoman toiminnan poistaminen
  • Arvoketjun perustaminen asiakkaan tarpeisiin perustuvaan imuohjaukseen
  • Työntekijöiden osallistaminen kehittämiseen
  • Toiminnan jatkuva kehittäminen

Leania käytetään yleisesti projektinhallinnassa. Lean-projekteissa tavoitellaan asiakkaille arvonlisäystä pienemmillä resursseilla. Leanin projektinhallinnan etuja ovat:

  • Aito asiakaslähtöisyys. Leanin perusperiaatteen mukaan tarkoitus on lisätä maksimaalisesti arvoa asiakkaalle ja karsia kaikki, jota asiakas ei arvosta. Tämä tarkoittaa myös odotusaikojen minimoimista.  
  • Jatkuvan kehittämisen periaate. Leanin pyrkimys ajan myötä vähentää tehtäviä, jotka ovat ennakoimattoman laajuisia ja joista puuttuu standardoitu työmalli.
  • Kustannustehokkuus. Tarkoitus on minimoida hukka-aikaa, karsia turhaa työtä, lisätä laatua, noudattaa just-in-time-imuohjausperiaatetta ja välttää ylilaadun tuottamista. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Six Sigma :: Lean ja johtaminen www.sixsigma.fi. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  2. a b Womack, James P.; Jones, Daniel T.; Roos, Daniel (1991). The Machine That Changed the World: The Story of Lean Production. Harper Paperbacks. ISBN 978-0060974176. 
  3. Lean projektihallinnassa – mitä, miksi ja kenelle eCraft. Viitattu 15.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]