Le Châtelier’n periaate

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Le Châtelier'n periaate)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Le Châtelier'n periaate ilmaisee kemiallisen tasapainoreaktion siirtymissuunnan, jos reaktion tasapaino häiriintyy. Jos tasapainossa olevaan reaktioseokseen vaikuttaa jokin ulkoinen häiriö eli paineen, lämpötilan tai konsentraation muutos, pyrkii reaktio kulkemaan siihen suuntaan, jossa häiriö lievenee. Toisin sanoen tasapainossa oleva reaktio pyrkii kumoamaan ulkoisen pakotteen vaikutuksen.

Periaatteen keksi 1888 ranskalainen kemisti Henry Louis Le Châtelier (1850–1936).[1]

Lämpötilan muutoksen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpötilan nosto siirtää eksotermisen reaktion tasapainoa lähtöaineiden puolelle eli siihen suuntaan missä lämpöä sitoutuu. Lämpötilan lasku taas lisää tuotteita eli reaktio siirtyy suuntaan missä lämpöä vapautuu.

Endotermisessa reaktiossa lämpötilan lasku ja nousu vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin kuin eksotermisessa reaktiossa eli lämpötilan nousu lisää tuotteiden määrää ja lasku lisää lähtöaineiden määrää.

Paineen muutoksen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paine vaikuttaa reaktion tasapainoon vain, jos reaktioon ottaa osaa kaasuja ja reaktioyhtälön molemmin puolin on eri määrä kaasumooleja.

Paineen lisäys aiheuttaa reaktion siihen suuntaan, jossa kaasumolekyylien lukumäärä on pienempi.

Paineen lasku taas aiheuttaa reaktion siihen suuntaan, jossa kaasumolekyylien lukumäärä on suurempi.

Konsentraation muutoksen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos reaktiotuotteita tuodaan lisää tai reaktion lähtöaineita vähennetään, reaktion tasapainotila siirtyy vasemmalle eli lähtöaineiden puolelle. Vastaavasti jos lähtöaineiden konsentraatiota kasvatetaan tai reaktiotuotteiden konsentraatiota pienennetään, reaktion dynaaminen tasapaino siirtyy oikealle, jolloin siis tuotteita saadaan enemmän. Tätä hyödynnetään monissa kemiallisissa reaktioissa, kuten esimerkiksi ammoniakkisynteesissä. Siinä reaktiotuotteena olevaa ammoniakkia poistetaan reaktoreista jatkuvasti ja lähtöaineita, vety- ja typpikaasua, lisätään koko ajan, minkä ansiosta kyseisen reaktion dynaaminen tasapainotila on vahvasti oikealla. Näin saadaan reaktiotuotetta eli ammoniakkia enemmän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Le Chatelier, Henri Louis [sic]”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos. Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.