Kova laki

Kova Laki
Law & Order
Tyyli	Rikosdraama
Kestoaika	43 min.
Pääosissa	20. tuotantokausi Anthony Anderson Jeremy Sisto S. Epatha Merkerson Linus Roache Alana de la Garza Sam Waterston
Alkuperämaa	Yhdysvallat
Alkuperäiskieli	englanti
Verkko	NBC (Yhdysvallat) Yle TV2 (Suomi)
Esitetty	13. syyskuuta 1990 – jatkuu edelleen
Tuotantokausia	23
Jaksoja	498
Aiheesta muualla
IMDb
Infobox OK

Kova laki (engl. Law & Order) on yhdysvaltalainen television poliisi- ja lakisarja, jonka tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin. Sarjan luoja on Dick Wolf.

CBS-kanava hylkäsi Kovan lain vuonna 1988 valmistuneen pilottijakson, minkä jälkeen NBC tarttui siihen ja aloitti sarjan esittämisen vuonna 1990. Sarjaa esitettiin NBC-kanavalla 20 tuotantokautta, vuodesta 1990 vuoteen 2010 saakka. 21. tuotantokausi julkaistiin 12 vuoden tauon jälkeen vuonna 2022. Vuonna 2024 on meneillään sarjan 23. kausi. Yhdysvalloissa ainoa pidempään jatkunut prime time -sarja on Simpsonit. Draamasarjoista vain Gunsmokea (1955–1975) on tehty Yhdysvaltojen televisiohistoriassa yhtä kauan.

Kovan lain pohjalta on syntynyt neljä spin off -sarjaa: Kova laki: Erikoisyksikkö (1999–), Kova laki: Rikollinen mieli (2001–2011), Kova laki: Oikeuden ratkaisu (2005–2006) ja Kova laki: Los Angeles (2010–2011). Myös Conviction, jota tehtiin vain 13 jaksoa vuonna 2006, liittyi löyhästi Kovaan lakiin. Lisäksi ITV tekee sarjasta Isoon-Britanniaan sijoittuvaa versiota Kova laki: Lontoo.

Suomessa Yle TV2 esitti vuosina 1990–2012 sarjan kaikki 433 jaksoa. Viimeinen osa lähetettiin 14. syyskuuta 2012. Myöhemmin sarjaa Suomessa ovat esittäneet muun muassa MTV3 ja TV5.

Juonen muoto

Tunnin pituisten jaksojen alkupuoli seuraa muutamaa New Yorkin poliisin murharyhmän etsivää, jotka tavallisesti selvittävät murhatapausta (joskus jotakin muuta vakavaa rikosta). Yleensä jakson puolivälissä kerronnan painopiste siirtyy Manhattanin piirisyyttäjän toimistoon, jossa piirisyyttäjä ja hänen alaisensa käsittelevät samaa rikosta. Jaksojen kaksiosainen rakenne on lähes identtinen 1960-luvun sarjan Arrest and Trial kanssa. Samankaltaisuutta pidetään kuitenkin sattumana ja Dick Wolfin sanotaan olleen tietämätön Arrest and Trialista Kovaa lakia luodessaan.

Sarjan jaksojen juonet eivät yleensä liity toisiinsa. Vuosien varrella tästä on ollut vain muutamia poikkeuksia.

Jakso alkaa tavallisesti tarinaan liittymättömällä näkymällä newyorkilaisesta elämästä (esimerkiksi koirantaluttaja Manhattanilla tai hölkkääjä Central Parkissa), jonka kuluessa joku havaitsee rikoksen (yleensä murha), todistaa sellaisen tapahtumisen tai joutuu itse uhriksi. Sen jälkeen kohtaus siirtyy rikospaikalla alustavaa tutkimusta suorittaviin poliiseihin, jotka tekevät ensimmäisiä huomioitaan ja esittävät alustavia arvioita tapahtuneesta. Viimeistä, iskevää repliikkiä seuraavat alkutekstit.

Kovan lain muodon vuoksi etsivillä on harvoin ratkottavanaan helppoja murhia, joissa syyllinen ei peittele syyllisyyttään niin kuin reaalimaailmassa on tavallista. Tämän sijaan etsivillä ei tavallisesti alussa ole juurikaan johtolankoja, eivätkä he välttämättä tiedä edes uhrin henkilöllisyyttä. Yleensä he tutkivat useita epäiltyjä ennen kuin löytävät hyvän epäillyn. Jakson keskivaiheilla etsivät alkavat yleensä työskennellä yhdessä syyttäjien kanssa, ja tavallisesti epäillyn pidätys näytetään. Poliisit saattavat ilmaantua myöhemmin tekemään lisää pidätyksiä tai todistamaan oikeuden edessä, mutta tavallisesti jakson jälkipuoliskolla rikostutkimuksesta vastaavat syyttäjän apulaiset.

Kovassa laissa ei juurikaan käsitellä vakiohahmojen yksityiselämää. Toisin kuin monissa muissa lakisarjoissa (kuten Perry Mason yllättää tai Matlock), joissa pääosassa ovat puolustusasianajajat, Kovan lain tapahtumat kuvataan syyttäjän näkökulmasta. Jaksot eivät aina lopu siihen, että syyllinen tuomitaan rangaistukseen, vaan myös vapauttavia tuomioita nähdään. Joskus syyttäjä ja syytetty sopivat kärsittävän rangaistuksen ilman oikeudenkäyntiä. Jaksot päättyvät joskus ilman, että lopullista ratkaisua saadaan. Joskus rikoksen todelliset yksityiskohdat jätetään katsojille epäselviksi. Joissakin jaksoissa syyttäjä voittaa jutun, mutta silti näyttää siltä, ettei oikeus voittanut. Joskus katsoja samaistuu syytettyyn ja jää miettimään, onko annettu lainmukainen rangaistus kohtuullinen.

Tyylikeinoja

Kova laki tunnetaan siitä, että se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla New Yorkissa ja siinä käytetään usein paikallisväriä: kaupungin pormestarit Rudy Giuliani ja Michael Bloomberg ovat esiintyneet sarjassa.

Monet kohtaukset alkavat tekstillä, joka kertoo tapahtumien paikan ja ajan. Sarjalle tunnusomainen on myös "dun DUN" -ääneksikin kuvattu äänitehoste, joka soitetaan kohtausten vaihtuessa. Se on alun perin tehty kuvaamaan ääntä, joka syntyy kun vankilan kalteriovet lyödään kiinni.

Näyttelijät

Kovan lain pääosaesittäjät vaihtuivat usein, ja esimerkiksi vasta kausien 7 ja 8 aikana pysyi täysin sama ryhmitys kaksi kautta peräkkäin. Pisimpään ensimmäisen kauden näyttelijöistä oli mukana Steven Hill, joka poistui sarjasta 10. kauden jälkeen. Vastapainona toistuville näyttelijävaihdoksille olivat S. Epatha Merkerson ja Sam Waterston, joiden Kova laki -pestit kestivät 17 ja 16 tuotantokautta. Näyttelijävaihdokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet sarjan suosioon, sillä roolihahmojen taustatarinat olivat ohuita ja pääosassa olivat varsinaiset rikostapaukset.

Roolitukset

"Lakia" ("Law") ja "järjestystä" ("Order") edustivat seuraavat:

Laki

• Nuoremmat poliisit
  • Chris Noth – etsivä Michael "Mike" Logan (1990–1995, tuotantokaudet 1–5)
  • Benjamin Bratt – etsivä Reynaldo "Rey" Curtis (1995–1999, tuotantokaudet 6–9)
  • Jesse L. Martin – etsivä Ed Green (1999–2006, tuotantokaudet 10–16, siirtyi tämän jälkeen vanhemmaksi poliisiksi)
  • Michael Imperioli – etsivä Nick Falco (2005, tuotantokausi 15, neljä jaksoa)
  • Milena Govich – etsivä Nina Cassidy (2006–2007, tuotantokausi 17)
  • Jeremy Sisto – etsivä Cyrus Lupo (2007–2008, tuotantokausi 18, siirtyi kesken kauden vanhemmaksi poliisiksi)
  • Anthony Anderson – etsivä Kevin Bernard, (2008–2010, tuotantokaudet 18–20)

• Vanhemmat poliisit
  • George Dzundza – Sgt. Max Greevey (1990–1991, tuotantokausi 1)
  • Paul Sorvino – Sgt. Phil Cerreta (1991–1992, tuotantokaudet 2–3)
  • Jerry Orbach – etsivä Leonard "Lennie" W. Briscoe (1992–2004, tuotantokaudet 3–14)
  • Dennis Farina – etsivä Joe Fontana (2004–2006, tuotantokaudet 15–16)
  • Jesse L. Martin – etsivä Ed Green (2006–2008, tuotantokaudet 17–18)
  • Jeremy Sisto – etsivä Cyrus Lupo (2008–2010, tuotantokaudet 18–20)

• Poliisikapteeni/-päällikkö
  • Dann Florek – Capt. Don Cragen (1990–1993, tuotantokaudet 1–3)
  • S. Epatha Merkerson – Lt. Anita Van Buren (1993–2010, tuotantokaudet 4–20)

Järjestys

• Apulaispiirisyyttäjät
  • Richard Brooks – ADA Paul Robinette (1990–1993, tuotantokaudet 1–3)
  • Jill Hennessy – ADA Claire Kincaid (1993–1996, tuotantokaudet 4–6)
  • Carey Lowell – ADA Jamie Ross (1996–1998, tuotantokaudet 7–8)
  • Angie Harmon – ADA Abbie Carmichael (1998–2001, tuotantokaudet 9–11)
  • Elisabeth Röhm – ADA Serena Southerlyn (2001–2005, tuotantokaudet 12–15)
  • Annie Parisse – ADA Alexandra Borgia (2005–2006, tuotantokaudet 15–16)
  • Alana de la Garza – ADA Connie Rubirosa (2006–2010, tuotantokaudet 17–20)

• Johtava apulaispiirisyyttäjä
  • Michael Moriarty – EADA Benjamin Stone (1990–1994, tuotantokaudet 1–4)
  • Sam Waterston – EADA John James "Jack" McCoy (1994–2007, tuotantokaudet 5–17, siirtyi sen jälkeen piirisyyttäjäksi)
  • Linus Roache – EADA Michael Cutter (2007–2010, tuotantokaudet 18–20)

• Piirisyyttäjä ¹
  • Steven Hill – DA Adam Schiff (1990–2000, tuotantokaudet 1–10)
  • Dianne Wiest – väliaikainen DA Nora Lewin (2000–2002, tuotantokaudet 11–12)
  • Fred Dalton Thompson – DA Arthur Branch (2002–2007, tuotantokaudet 13–17)
  • Sam Waterston – DA John James "Jack" McCoy (2007–2010, tuotantokaudet 18–20)

¹ Vain pilottijaksossa nähtyä piirisyyttäjä Alfred Wentworthia esitti Roy Thinnes, joka on esittänyt sarjassa myöhemmin muita rooleja.

Aiheesta muualla

• Virallinen kotisivu
• Kova laki Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Sarja MTV3:n sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)