Lauri Kyöstilä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Viljo Kustaanpoika Kyöstilä (7. toukokuuta 1896 Helsinki23. syyskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen laulaja-näyttelijä ja SF:n järjestäjä.

Kyöstilä kilpaili ennen laulaja- ja elokuvauraansa uimahyppääjänä. Hän voitti vuonna 1919 Suomen-mestaruuden kerroshypyissä.[1] Lisäksi hän osallistui vuosien 1920 ja 1924 kesäolympialaisiin. Hänen mittansa olivat tuolloin 169 cm ja 68 kg.

Nuoruudestaan alkaen Kyöstilä vaikutti Suomen Kansallisoopperan laulukuorossa. Hän esiintyi talvi- ja jatkosodan aikana eri viihdetilaisuuksissa ja sodanaikaisissa lyhytfilmeissä. Hän toimi järjestäjänä kaikkiaan 13 suomalaisessa elokuvassa vuosina 19381948. Samoihin aikoihin hän näytteli noin 35 elokuvassa, ensimmäisen kerran elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies (1934). Hänellä oli kuitenkin lähinnä vain pikkurooleja esimerkiksi elokuvissa Tee työ ja opi pelaamaan (1936), Anja tule kotiin (1944), Jos oisi valtaa... (1941) ja Helmikuun manifesti (1939), jossa Kyöstilä pääsi hyödyntämään uintitaitojaan esittämällä Viaporin linnasta uimalla pakenevaa vankia.

Monet elokuvat, joissa Kyöstilä oli mukana, olivat Suomen Filmiteollisuuden ja Fenno-Filmin tuotantoa. Lauri Kyöstilä toimi myös Jaakko Solan kanssa käsikirjoittajana elokuvassa Jos oisi valtaa... (1941).

Lyhyen elokuvauransa jälkeen Kyöstilä siirtyi 1940-luvun loppupuolella jälleen musiikin pariin. Hänet nähtiin kuitenkin vielä Edvin Laineen ohjaamassa Pohjantähti-elokuvassa Akseli ja Elina (1970), jota kuvattaessa Kyöstilä oli 74-vuotias. Tämä jäi Kyöstilän viimeiseksi filmirooliksi (ellei oteta huomioon vuonna 1973 tehtyä tv-elokuvaa Pohjantähti, johon koottiin kahden edellisen Pohjantähti-elokuvan filmimateriaalia).

Kyöstilä kuoli 88 vuoden iässä vaikeaan sairauteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 385. Otava, 1970.