Lauri Hallman
Lauri Gustaf Hallman (4. joulukuuta 1883 Kuopio – 11. joulukuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen Itä-Suomessa vaikuttanut kauppaneuvos ja toimitusjohtaja.[1]
Lauri Hallmanin vanhemmat olivat Hallmanin kauppahuoneen perustaja, kauppaneuvos Oskar Birger Hallman ja Emmy Charlotta Malmborg. Hän kävi neljä vuotta Kuopion ruotsalaista yhteiskoulua ja opiskeli sitten 1899–1901 Kuopion kauppakoulussa.[1]
Hallman oli isänsä tukkuliikkeessä kotimyyjänä vuodesta 1901 alkaen ja yrityksen prokuristina vuodesta 1905. Liike laajeni näihin aikoihin vähittäiskaupan puolelle ja uudet konttorit perustettiin Kajaaniin 1910 ja Pietariin 1914. Vuonna 1914 liike muutettiin osakeyhtiöksi Oy Birger Hallman ja Lauri Hallmanista tuli yhtiön johtaja. Hallman oli myös Oy Savon tulitikkutehtaan, Joensuuhun perustetun siirtomaa- ja rauta-alan tukkuliikkeen Oy Hallmanin, Kajaaniin perustettu tukkuliikkeen Oy Lauri Hallmanin ja Kuopion Höyrymylly Oy Sammon toimitusjohtaja ja omistaja. Vuonna 1916 lopetettiin vähittäiskauppa Kuopiossa ja ostettiin helsinkiläinen Oy Suomen Trading Co. Ltd-tukkuliike.[1]
Venäjän vallankumouksen jälkeen viljantuonti Pietarista tyrehtyi ja myllyllä sattuneen tulipalon jälkeen Kuopion Höyrymylly Oy Sampo alkoi keskittyä vientisahaustoimintaan. Sahaustoiminta päättyi 1950-luvun alkupuolella ja yhtiö purettiin 1964. Hallman rakennutti Oy Savolle uuden tulitikkutehtaan Kuopion Itkonniemelle, tehdas oli valmistuessaan suurin alallaan maailmassa. Oy Savo oli vuoteen 1927 saakka Oy Birger Hallmanin omistuksessa ja yhtiö lopetti tulitikkujen valmistuksen 1937 siirtyen valmistamaan vaneria. Svenska Tändsticks Ab:n omistama Oy Savo liitettiin 1976 Saastamoinen-yhtymään. Vuonna 1938 siirrettiin Oy Suomen Trading & Co. Ltd:n liiketoiminta Kuopioon, jossa toiminta jatkui Sammon Rulla Oy:n nimellä. Sammon Rullan rullatehdas ja lautatarha tuhoutuivat Kuopion pommituksissa jatkosodan aikana 1941. Tuhoutuneen tehtaan tilalle rakennettiin vuonna 1946 valmistunut Halltex-levyjä tuottanut kuitulevytehdas. 1930-luvulla Hallman hankki myös kuopiolaisen Aino Miettisen paitatehtaan ja aloitti valmisvaatteiden valmistuksen. Oy Lauri Hallmanin toiminta siirrettiin 1933 Kajaanista Kotkaan. Hallman sai kauppaneuvoksen arvon 1935. Hän oli Oy Birger Hallmanin johdossa vuoteen 1962 saakka.[1][2]
Hallman omisti 1930-luvulla alussa seitsemän höyrylaivaa sekä hinaajia ja proomuja. Hän omisti myös maatiloja, näiden joukossa muun muassa Rauhalahden kartano ja Alahovin tila Kuopion maalaiskunnassa sekä Pukinniemen kartano Hiitolassa.[1]
Hallman oli Kuopion kaupunginvaltuutettuna 1919–1930, Kansanhuollon puheenjohtajana 1939–1941 ja Ison-Britannian sekä Irlannin varakonsulina Kuopiossa 1920–1941. Hän oli mukana aktivistien toiminnassa 1900-luvun alussa ja Suomen sisällissodan aikana hän toimi aseiden ja vaatetuksen hankkijana suojeluskunnille sekä oli Pohjois-Savon intendentuurin päällikkönä.[1]
Lauri Hallman oli naimisissa vuodesta 1912 Elina Durchmanin kanssa.[1] Heidän lapsiaan olivat toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kai Hallman (1915–1976) ja professori Niilo Hallman (1916–2011).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
