Laura Mancinelli
| Laura Mancinelli | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. joulukuuta 1933 Udine, Italia |
| Kuollut | 7. heinäkuuta 2016 (82 vuotta) |
| Kansalaisuus | italialainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | Italia |
| Tuotannon kieli | Italia |
| Aiheesta muualla | |
| lauramancinelliit.wordpress.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Laura Mancinelli[1] (18. joulukuuta 1933 Udine, Italia – 7. heinäkuuta 2016 Torino, Italia) oli italialainen keskiajan tutkija ja kirjailija.
Mancinelli valmistui Torinon yliopistosta pääaineenaan saksankielinen kirjallisuus. Hän toimi yliopiston lehtorina, kääntäjänä ja kirjoitti historiallisia romaaneja.
Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mancinelli syntyi Udinessa vuonna 1933 ja vietti neljä vuotta Roveretossa. Perhe muutti Torinoon 1937. Valmistuttuaan hän opetti keskikoulussa, mutta jatkoi keskiaikaisen saksalaisen kulttuurin tutkimista ja julkaisi vuonna 1969 esseen La canzone dei Nibelunghi. Problemi e valori ("Nibelungein laulu. Ongelmat ja arvot").
Mancinelli opetti germaanista filologiaa 1970-luvulla Sassarin yliopistossa, sitten saksalainen Ladislao Mittner kutsui hänet Venetsiaan. Vuonna 1976 hän sai Saksan historian professuurin Ca’ Foscari -yliopistossa.
Kollegansa ja ystävänsä Claudio Magrisin ohjauksessa Mancinelli 1972 muokkasi ja käänsi Nibelungein laulun italiaksi, jota seurasivat 1978 Gottfried von Straßburgin teos Tristano (saksan kielen Tristan (Gottfried von Straßburg)) ja vuonna 1989 Hartmann von Auen runoelmat Gregorius ja Der arme Heinrich.
Palattuaan Torinon yliopiston kielitieteen laitoksen johtajan virkaan vuonna 1981 Laura Mancinelli julkaisi ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa I dodici abati di Challant (englanniksi The Twelve Abbots of Challant). Se on historiallinen romaani, jota Mancinelli oli alkanut kirjoittaa jo vuonna 1968. Sen jälkeen ilmestyi Il fantasma di Mozart vuonna 1986 ja Il miracolo di santa Odilia (englanniksi The Miracle of Saint Odilia) vuonna 1989.
1990-luvun alussa Laura Mancinelli sairastui multippeliskleroosiin ja jätti Saksan kielen laitoksen johtajan viran.
Vuodesta 1994 lähtien hän on omistautunut kokonaan kirjoittamiselle ja julkaissut yli 15 teosta vuosikymmenen aikana huolimatta sairaalahoidosta ja pitkästä kuntoutuksesta.
Vuonna 2009 Mancinelli julkaisi romaanin Gli occhiali di Cavour, jota seurasi Due Storie d'amore vuonna 2011, joka on vapaa tulkinta kahdesta kuuluisasta pariskunnasta, Kriemhild ja Sigurd sekä Tristan ja Isolde.
Mancinelli kuoli 7. heinäkuuta 2016 Torinossa sairautensa vuoksi [2][3][4][5]. Muistotilaisuus pidettiin 11. heinäkuuta 2016. Torinon hautausmaalla. Mancinellin hautajaiset pidettiin Exillessa Susan laaksossa, johon kirjailija oli sijoittanut yhden romaaneistaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mancinelli, Laura. Treccani Enciclopedie on line. Viitattu 18.10.2017. (italiaksi).
- ↑ Morta Laura Mancinelli, germanista e scrittrice. Corriere della Sera. Viitattu 07.07.2016. (italiaksi).
- ↑ Laura Mancinelli, il Medioevo tra rigore e prosa fantastica. La Stampa. Viitattu 08.07.2016. (italiaksi).
- ↑ Addio alla scrittrice e germanista Laura Mancinelli. la Repubblica. Viitattu 8.7.2016. (italiaksi).
- ↑ TG Valle d'Aosta - Edizione delle 19.30 del 8 luglio 2016. RaiNews. Viitattu 8.7.2016. (italiaksi).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Treccani Enciclopedie on line (italiaksi)
- Mancinelli, Laura (1933-) University of Chicago Library, Italian Women Writers (englanniksi)
- Normeintrag zu Laura Mancinelli (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- Veröffentlichungen von Laura Mancinelli (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- Mancinelli, Laura (saksaksi)
| ||||||||||||||||||||||
