Latvian kansanäänestys parlamentin hajottamisesta 2011

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valdis Zatlers on Latvian ensimmäinen presidentti, joka on käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan järjestää kansanäänestys Latvian parlamentin hajottamisesta.

Latvian kansanäänestys parlamentin hajottamisesta 2011 pidettiin 23. heinäkuuta 2011 silloisen presidentin Valdis Zatlersin, aloitteesta. Äänestyksessä 94,3 prosenttia äänesti maan parlamentin, saeiman, hajottamisen puolesta. Maassa järjestettiin parlamentin hajottamisen seurauksena uudet parlamenttivaalit 17. syyskuuta 2011. Zatlers perusti kansanäänestyspäivänä uuden puolueen, Zatlersin Reformipuolueen, joka osallistui näihin vaaleihin.[1][2]

Televisiopuheessaan 28. toukokuuta 2011 presidentti Valdis Zatlers ilmoitti, että Latviassa järjestetään kansanäänestys parlamentin hajottamisesta korruptioepäilyjen takia. Syynä tähän on parlamentin päätös olla antamatta poliisille lupaa suorittaa kotietsintää kansanedustaja Ainārs Šlesersin kotona.[3][4] Puheessaan Zatlers muun muassa syytti parlamenttia valehtelusta ja oligarkkien etujen ajamisesta.

Latvian perustuslain mukaan maan presidentti voi järjestää kansanäänestyksen parlamentin hajottamisesta.[5] Zatlers on ensimmäinen Latvian presidentti, joka on käyttänyt tätä oikeutta. On arveltu, että kansanäänestyksen järjestäminen oli syynä sille, ettei parlamentti valinnut Zatlersia uudelleen presidentiksi Latvian presidentinvaalissa 2. kesäkuuta 2011.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Latviaan kansanäänestys parlamentin hajottamisesta 28.5.2011. Sanoma Oy. Arkistoitu 29.8.2011. Viitattu 12.7.2013.
  2. Latvian vaalit voittanut venäläispuolue jäämässä paitsioon 18.9.2011. Sanoma Oy. Viitattu 12.7.2013. [vanhentunut linkki]
  3. Latvia Anti-Corruption Bureau Opens Criminal Probe of Officials 26.5.2011. Bloomberg. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  4. Puhemies epäilee Latvian kansanäänestyksen järkevyyttä 29.5.2011. Sanoma Oy. Arkistoitu 1.6.2011. Viitattu 12.7.2013.
  5. Maatiedosto Latvia, Poliittinen järjestelmä Suomen ulkoministeriö. Viitattu 12.7.2013. [vanhentunut linkki]