Latvian lippu
Latvian lippu (latv. Latvijas karogs) on Latvian tunnus vaakunan, moton ja kansallislaulun ohella. Se on otettu uudelleen käyttöön 27. helmikuuta 1990. Samaa lippua käytettiin Latvian edellisen itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 aina Neuvostoliiton miehitykseen saakka vuonna 1940. Lipun mittasuhteet ovat 1:2 ja sen punainen väri kuvaa menneisyyden verenvuodatusta ja valkoinen väri totuutta, oikeamielisyyttä ja kunniaa.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallinen lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo ennen historiallista aikaa ja alueen saksalaisvalloitusta 1200-luvulla Latvian alueen heimoilla oli käytössään erilaisia lippuja[3]. Atskanin kronikan mukaan Cēsisin kaupungin eli silloisen Wendenin asukkaat käyttivät valkohirsistä sotalippua. Lippu on ollut kaupungin tunnus ainakin vuodesta 1279 lähtien, mutta mahdollisesti jo aiemmin. Semgallien taistellessa saksalaisia vastaan heidän johtajansa Nameitisin joukot käyttivät Cēsisiläisen sotalipun kaltaista lippua.[4] Latvialaisen lähteen mukaan taistelu Cēsisin lähellä käytiin kuitenkin virolaisia heimoja vastaan. Lippu sai alkunsa kuolettavasti haavoittuneen heimopäällikön kahdelta puolelta vereen raidoittuneesta lakanasta, joka nostettiin salkoon, ja se johdatti joukot voittoon. Viitteen tarinaan löysi latvialainen ylioppilas Jēkabs Lautenbahs-Jūsmiņš 1860-luvulla liiviläisistä kronikoista.[1] Cēsisin kaupunginlipusta tuli latvialaisten yleinen tunnus, kun latvialaiset ylioppilaat ottivat sen vuonna 1870 käyttöön kansallistunnuksena. Lippua käytettiin muun muassa Riian laulujuhlilla vuonna 1873. Lippu oli käytössä toukokuuhun 1917 saakka, jolloin taiteilija Ansis Cīrulis kavensi lipun valkoista raitaa ja muutti punaisten raitojen aiemman verenpunaisen värin kirsikanpunaiseksi, jotta lippu erottuisi paremmin Itävallan lipusta. 1900-luvun levottomuuksien aikana Latviassa oli käytössä myös lippu, jossa oli viisisakarainen tähti, jollainen tuli käyttöön myöhemmin Venäjän kommunistien parissa.[5] Valtiopäivät julistivat Cirulisin version lipusta kansallis-, kauppa- ja valtiolipuksi 15. kesäkuuta 1921.[1][6] Kansallinen lippu otettiin uudelleen käyttöön neuvostomiehityksen aikaisissa mielenosoituksissa vuonna 1988. Samana vuonna 6. lokakuuta Latvian korkein neuvosto hyväksyi lipun Latvian lipuksi.[7]
Neuvostotasavallan lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg)
Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu otettiin käyttöön Neuvostoliiton Latvian miehityksen myötä 25. lokakuuta 1940. Lipussa on kuvattu sinivalkoiset nirhakorot aaltoina, joista nousee hopeinen kultasäteinen aurinko. Säteiden päällä on kultainen sirppi ja vasara. Niitä ympäröivät kultaiset tähkät ja punainen nauha. Nauhassa luki LATVIJAS PSR latviaksi ja venäjäksi Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen. Kaikkien näiden yläpuolella oli kultainen viisisakarainen tähti.[8] Lippu poistui käytöstä saksalaisten miehitettyä maan vuonna 1941[9]. Kun saksalaiset oli ajettu pois, Latviassa otettiin jälleen vanhat tunnukset takaisin käyttöön. Neuvostotasavallalle suunniteltiin uusi lippu vuonna 1953. Lipussa oli punaista väriä yli puolet ja siinä oli sinivalkoinen aaltokoroinen tyviö.[10]
Lipun värit ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lipun koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Todellisuudessa Latvian lipun ”punainen” on punaisenruskea, joka on punaisen värin tummempaa sävyä ja koostuu ruskeasta ja purppurasta. Väriä sanotaankin ”Latvian punaiseksi”. Lipun värit sijoittuvat suhteessa 2:1:2, ylhäällä ja alhaalla on punainen kenttä, jotka ovat kaksi kertaa niin leveitä kuin keskellä oleva vaalea kenttä. Lipun korkeuden ja pituuden suhde on 1:2.[11]
Lipun värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lipun valkoinen on normaalin väri:[1]
- PANTONE White
Lipun punainen väri on saman järjestelmän mukaan:[1]
- PANTONE 1807C
Pantonen Latvian punainen voidaan määritellä CMYK värinä:
- Versio 1 – C: 0 %; M: 100 %; Y: 65 %; K: 47 %;
- Versio 2 – C: 27 %; M: 97 %; Y: 81 %; K: 27 %;
Lipun värit ovat samat kuin Itävallan lipussa. Värien leveyssuhteet ovat samat kuin Botswanan lipussa.
Lipun käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian lain mukaan maan lipun ja kansallisten värien käyttö ja esittäminen ovat sallittuja ornamentteina, jos lipun kunnioittaminen on taattu. Lipun tuhoaminen, epäkunnioittava käyttäminen ja epäasiallinen esittäminen ovat laissa rangaistuja tekoja.
Lippu on sijoitettava vähintään 2,5 metriä maan pinnasta ja mieluiten se on sijoitettava lippusalkoon. Lipputangon tulee olla pidempi kuin lipun pidempi sivu, suora ja valkoiseksi maalattu sekä mieluiten puusta tehty. Lipputangon pää saa olla tankoa laajempi. Missä lippu oli ole esillä jatkuvasti, niin sen saa nostaa salkoon auringon nousun aikaa ja laskea auringonlaskun aikaan. Jos lippu liehuu juhlien tai hautajaisten aikana, niin sen pitää nostaa ennen tilaisuutta ja laskea sen jälkeen.
Jos lippu sijoitetaan suruasentoon, niin musta nauha, joka on ½ lipun pituudesta, voidaan liittää lippuun. Jo kyseessä on aluksen masto, niin silloin nauhaa ei sijoiteta lippuun, vaan lippu lasketaan puolitankoon.
Jos liputetaan useilla Latvian sisäisillä lipuilla, niin kaikkien Latvian kansallislippujen tulee olla samankokoisia. Jos nämä liput ovat ulkosalla, niin Latvian kansallislippu sijoitetaan aina vasemmalla tai molempiin reunoihin. Jos kyseessä on muiden valtioiden lippuja tai kansainvälisten järjestöjen lippuja, niin liput sijoitetaan niiden latviankielisessä aakkosjärjestyksessä, tai jos kyseessä on joku muut erikoistoivomus valtion tai järjestön puolelta. Jos kaksi lippua sijoitetaan ulos, niin Latvian kansallislippu pitää sijoittaa aina oikealle puolella. Jos kyseessä on useita lippuja, niin latvian lippu sijoitetaan keskelle ja muun liput latviankielisessä aakkosjärjestyksessä.
Liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 16. helmikuuta – Liettuan itsenäisyyspäivä
- 24. helmikuuta – Viron itsenäisyyspäivä
- 25. maaliskuuta (puolitangossa) – Kommunistien kansanmurhan uhrien muistopäivä
- 1. toukokuuta – Työn päivä, Perustuslain päivä
- 4. toukokuuta – Uudelleen saavutetun itsenäisyyden päivä (1990)
- 14. kesäkuuta (puolitangossa) – Kommunistien kansanmurhan uhrien muistopäivä
- 17. kesäkuuta (puolitangossa) – Venäläisten Latvian miehityksen alkamisen muistopäivä
- 4. heinäkuuta (puolitangossa) – Holokaustin uhrien muistopäivä
- 11. marraskuuta – Lāčplēsis’in päivä
- 18. marraskuuta – Itsenäisyyspäivä (1918)
- Joulukuun ensimmäinen sunnuntai (puolitangossa) – Kommunistien kansanmurhan uhrien muistopäivä
Viralliset liput[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian presidentin lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian tasavallan presidentin lipussa on säännöllinen risti, ja värit ovat kansallislipun punainen risti ja valkoisella alustalla. Ristin suhteet ovat kansallislipun suhteet. Ristin keskellä punainen väri katkeaa ja siihen on sijoitettu Latvian kansallisvaakuna. Vaakunan korkeus on 1/3 koko lipun korkeudesta. Näin ollen vaakunan aurinko on koko presidentin lipun keskipisteessä. Presidentin standardin ja valtiolipun kokosuhde on 1:5 ja standardin mittasuhteet ovat 3:2.
Latvian pääministerin lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös Latvian pääministerin lipussa on symmetristen sijoitettu risti, joka on punainen ja valkoisella alustalla. Vasempaan yläpiiriin, tangon puolelle, on sijoitettu kansallisvaakuna, joka on yläpiirin korkeudesta 5/6 osaa korkea. Tällöin vaakunan aurinko on sijoitettu keskellä yläpiirin kenttää. Pääministerin standardin ja valtiolipun kokosuhde on 1:5 ja standardin mittasuhteet ovat 3:2.
Parlamentin puhemiehen lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian parlamentin, saeiman, puhemiehen standardissa on myös symmetrinen risti, joka noudattelee kansallislipun värejä. Kuitenkin oikeaan yläpiiriin, siis tuulen puoleen, on sijoitettu Latvian kansallisvaakuna, joka on yläpiirin korkeudesta 5/6 korkuinen ja vaakunan aurinko on yläpiirin keskiössä. Puhemiehen standardin ja valtiolipun kokosuhde on 1:5 ja standardin mittasuhteet ovat 3:2.
Puolustusministerin lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös Latvian puolustusministerillä on oma lippunsa. Hänen lipussaan on myös symmetrinen risti, joka noudattelee kansallislipun värejä. Kuitenkin vasempaan yläpiiriin, tangon puolella, on sijoitettu hänen sotilaallinen arvomerkkinsä, jonka korkeus on 3/5 yläpiirin korkeudesta. Latvian puolustusministerin standardin ja valtiolipun kokosuhde on 1:5 ja standardin mittasuhteet ovat 3:2.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laurla, Kari K.: Latvian lippu ja vaakuna, s. 121. Helsinki: Gollegium Heraldicium Fennicum ry, 2002.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e National symbols of Latvia (pdf) (Latvian kansalliset symbolit) latinst.lv. Viitattu 8.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Johnson Barker, Brian: Maailman liput, s. 56. Latvia. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7135-5.
- ↑ Laurla 2002, s. 7
- ↑ Laurla 2002, s. 9
- ↑ Laurla 2002, s. 40
- ↑ Laurla 2002, s. 55
- ↑ Laurla 2002, s. 99
- ↑ Laurla 2002, s. 75
- ↑ Laurla 2002, s. 79
- ↑ Laurla 2002, s. 85
- ↑ The Flag Latvian Institute. Viitattu 23.11.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liivanmaan riiminkronikka (englanniksi)
- Faktatietoja Latvian lipusta, Latvia-instituutin kotisivu (englanniksi)
- Latvian merivoiminen lipputietoa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| Valtiot |
|
|---|---|
| Itsehallintoalueet | |
| Tunnustamattomat valtiot |