Lattianpäällyste

Lattianpäällyste (myös lattiamateriaali, lattiapinnoite) on rakennuksen lattiaan kiinteästi asennettava pintamateriaali. Sen tehtävä on tarjota tasainen, turvallinen, kestävä ja esteettisesti miellyttävä alusta rakennuksen kussakin tilassa tapahtuvalle toiminnalle.

Kodin lattianpäällysteet

Suomen asuintiloissa yleisimpiä lattianpäällysteitä ovat muovimateriaalit (36 %) kuten vinyylimatot, -laatat ja -lankut, HDF-levystä valmistetut laminaattilattiat (22 %), etenkin kosteissa tiloissa käytettävät keraamiset laatat (19 %), puiset parketit (14 %), linoleumi (5 %) sekä tekstiili- eli kokolattiamatot (4 %). Lisäksi monissa vanhojen talojen tiloissa on säilytetty alkuperäinen lautalattia, joka on sekä kantava rakenne että hiotun ja lakatun pintansa osalta lattianpäällyste.

Kotien lattiapinnoitteissa on maiden välisiä kulttuurieroja. Kun vuonna 2003 Suomessa asennettiin kokolattiamattoja vain neljään prosenttiin lattia-alasta, Yhdysvalloissa niiden osuus on lähes 60 prosenttia, Euroopan maissa keskimäärin 42 prosenttia ja koko maailmassa 33 prosenttia. Maailmanlaajuisesti suosituin lattianpäällyste on keraaminen kivilattia, joka taas Suomen oloissa vaatii usein lattialämmityksen ollakseen mukava. Suomessahan kotona ollaan yleensä sukkasillaan, muissa länsimaissa kengät jalassa.

Muovilattiat

Parkettikuvioisen muovimaton asennusta.

PVC:stä tai muusta muovista valmistettu muovimatto on Suomen yleisin kodin lattianpäällyste, varsinkin vuokrakäyttöön tarkoitetuissa kerrostaloasunnoissa. Se on nopea asentaa tasaiselle betonialustalle liimaamalla ja sopii taipuisuutensa ansiosta myös hieman epätasaiselle asennuspinnalle. Märkätiloihin on omat muovimattotyyppinsä. Kerrostaloissa voidaan muovimaton päälle asentaa jälkikäteen uusi pinnoite, esimerkiksi laminaattilattia, kunhan askeläänieristyksestä huolehditaan säännösten mukaisesti. Muovimattoa saa myös liimattavina vinyylilaattoina, joita voi vaihtaa yksitellen vaurion sattuessa.

Vinyylilankkulattia muodostuu vinyylistä eli polyuretaanista valmistetusta kulutuspinnasta sekä 9-11 mm:n paksuisesta runkomateriaalista, joka on HDF-levystä valmistettu, tai 4–6 mm:n paksuisesta komposiittimateriaalista, jossa on 100 % PVC:tä tai PVC:n ja kalkkikiven yhdistelmänä valmistettu komposiittirunko. Lankkujen kiinnityskohtia eli pontteja on kahta erilaista: painettava- ja taitettava päätypontti. Lankkuja ei liimata lattiaan, vaan asennus tehdään kelluvasti. Sen voi asentaa tasaisen betonin, linoleumin tai enintään 2 mm paksun muovimaton päälle, etteivät pontit rikkoudu liian joustavalla alustalla.

Laminaattilattiat

Kahden­laista lattia­laminaattia. Ylemmässä näkyvät reunapontit.

Parkettia

Pääartikkeli: Laminaattilattia

Laminaattilattiat valtaavat Suomessa alaa muovimatoilta. Lattialaminaatin runko on HDF-levyä ja pinta muovin avulla yhteen laminoituja paperikerroksia. Päällimmäinen kerros on läpinäkyvä kulutuspinta, toiseksi päällimmäisessä kerroksessa on pintakuvio, usein painamalla ja korkopuristuksella aikaansaatu puukuviointi. Lattia toimitetaan lukkopontein varustettuina lankkuina.

Puuviilulattiat

Puuviilulattia on laminaatti- ja parkettilattian välimuoto. Se muodostuu HDF-levystä tehdyistä pontatuista lankuista, joiden yläpintaan on liimattu puuviilu.

Parkettilattiat

Pääartikkeli: Parketti

Korkkilattiat

Luonnonkorkki on lattiamateriaalina pehmeän ja lämpimän tuntuista. Sen pienet ilmahuokoset eristävät lämpöä ja ääntä. Yleisimmät korkkilattiamateriaalit valmistetaan korkkirouheesta, joka puristetaan pontatun kovalevyn tai muun puukuitulevyn pintaan. Korkkipinta usein lakataan puhtaanapidon helpottamiseksi ja kulutuskestävyyden parantamiseksi.

Vinyylikorkissa on askeläänieristeenä korkkia ja runko HDF-levyä tai PVC-komposiittia ja pinnaltaan polyuretaania eli vinyyliä. Linoleumi eli ”korkkimatto” on juuttikangaspohjalle puristettua puu- tai korkkijauhetta, sidosaineena pellavaöljy. Korkkilinoleumissa käytetään korkkijauheen sijasta korkkirouhetta ja pintamateriaalina vinyyliä. Ilman vinyylikerrosta se sopii monen lattianpäällysteen alusmateriaaliksi ääneneristyksen parantamiseksi ja joustavuuden parantamiseksi.

Keraamiset lattiat

Pääartikkeli: Keraaminen laatta

Mikrosementtilattia

Mikrosementti on hienojakoista sementtiä, josta muodostuu himmeä, rouhean tyylinen lattiapinta. Se voidaan valaa betonin tai muovimaton päälle. Se käy myös märkätiloihin, jos sen alle tehdään asianmukainen vedeneristys. Kerrostaloissa mikrosementti valetaan askelääneneristysmaton päälle.

Kokolattiamatto

Kokolattia­maton puhdistusta.

Seinästä seinään ulottuvat tekstiilimatot ovat Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan maissa yleisin kotien lattianpäällyste. Suomessa sen suosio on vähentynyt, koska 1970-luvulla asennetut matot olivat usein heikkolaatuisia.

Tekstiililaattalattia

Tekstiililaatta on suosittu valinta esimerkiksi toimistoihin, koska pehmeänä materiaalina se parantaa tilan akustiikkaa. Nahkean alapintansa ansiosta tekstiililaatat pysyvät puhtaalla ja tasaisella alustalla paikoillaan ilman liimausta. Yli 25 neliömetrin huoneissa suositellaan liimausta.

Työ- ja asiakastilojen lattianpäällysteet

Nystyrälevyä

Teollisuudessa, kaupan alalla ja julkisissa tiloissa lattioilta vaaditaan erityistä kestävyyttä. Tehdaslattian pohjamateriaalina käytetään usein teräskuiduilla raudoitettua tai betonia, joka pinnoitetaan paitsi yleisen kestävyyden myös jonkin erityistarpeen, kuten hygienian, nestetiiveyden tai sähkönjohto-ominaisuuksien mukaan. Betonipinnoitteena voi olla esimerkiksi valun yhteydessä levitettävä sirotepinnoitus tai erilaiset kovabetonit. Ajoneuvoissa ja työkoneissa käytetään kumimattoa, johon voidaan laminoida lämpöä ja ääntä eristäviä kerroksia. Kolikkokuvioista tai muuten kohokuvioitua kumi- tai muovimattoa käytetään myös hyvää pitoa ja kestävyyttä edellyttävissä paikoissa, kuten kaltevissa jalankulku- ja pyörätuoliluiskissa. Luiskien pintana voi olla myös alumiininen tai teräksinen nystyrälevy. Voimalaitosten, paperitehtaiden ym. suurien laitteistojen lattiat ja kulkusillat ovat myös usein tällaista kohokuvioitua nystyrälevyä tai teräsritilää, joka antaa näkyvyyden lattian alla oleviin laitteistoihin. Erilaiset urheilutilat kuten palloilusalit asettavat myös erityisvaatimuksia lattianpäällysteille, sitä enemmän mitä useampia lajeja samassa tilassa on tarkoitus harrastaa. Liikuntahalleissa käytetään myös siirrettäviä lattioita, joita vaihdellaan lajien mukaan.

Uiva eli kelluva lattia

Askeläänten eristyksen parantamiseen käytettävä uiva eli kelluva lattiarakenne tarkoittaa kovapintaisen lattianpäällysteen asentamista niin, ettei se kosketa rakennuksen muita rakenteita. Tämä toteutetaan jättämällä lattiamateriaalin ja seinän väliin noin 5-10 millimetrin rako. Se peitetään seinään kiinnitettävällä jalkalistalla. Uiva lattianpäällyste ei kosketa suoraan myöskään alla olevaa lattiaa, vaan välissä on ohut alusmateriaali askeläänieristeenä. Tällä tavoin asennetaan kaikki laminaattilattiat ja muut pontatut materiaalit, kuten vinyylilankut, puuviilulankut ja useimmat parketit.

Lattianpäällysteiden valmistajia

Maailman suurimpia lattiamateriaalien valmistajia ovat ranskalainen Tarkett S.A., yhdysvaltalaiset Armstrong Flooring ja Mannington sekä kokolattiamattojen valmistajat Mohawk ja Shaw ja sveitsiläinen Forbo. Useimmat näistä tekevät sekä puu- että muovipohjaisia lattiamateriaaleja monilla eri merkeillä. Parkettivalmistajista suurimpia on ruotsalainen Kährs, joka laajeni myös vinyylilattiamarkkinoille fuusioiduttuaan 2012 suomalaisen Karelia-Upofloorin kanssa. Kährs myy tuotteitaan yli 70 maassa, ja neljänneksen yrityksestä omistaa suomalainen Hartwall Capital.

Kiinalaiset ovat tulleet vahvasti tällekin teollisuuden alalle: kun vuonna 2002 laminaattilattioista 16 prosenttia valmistettiin Kiinassa, vuonna 2010 osuus oli jo 28 prosenttia.

Katso myös

• Tatami

Lähteet

• Palander, Tuomas: Lattiamateriaalit ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan koulutusohjelma, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.6.2018).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lattianpäällyste Wikimedia Commonsissa