Juri Šatunov

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Laskovyi mai)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juri Šatunov vuonna 2011

Juri ”Jura” Vasiljevitš Šatunov (ven. Юрий ”Юра” Васильевич Шатунов) (6. syyskuuta 1973, Kumertau, Neuvostoliitto23. kesäkuuta 2022[1]) oli venäläinen poplaulaja. Hän tuli kuuluisaksi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa sekä Venäjällä (entisessä Neuvostoliitossa) että muualla Euroopassa. Hän on myös laulanut neuvostoliittolaisessa poikapopyhtyeessä Laskovyi mai (ven. Ласковый май).

Taustaa, kappaleiden jako, ura yhtyeessä ja yksin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šatunov asui perheensä kanssa Saksassa. Hän aloitti musiikkiuransa ollessaan 13-vuotias. Lastenkodissa kasvaessaan hän perusti kavereittensa kanssa Laskovyi mai -yhtye, mistä kasvoi merkittävän iso yhtye. Yhtyeen laulut kuvasivat Neuvostoliiton hajoamista eri tavalla kuin muut sen ajan neuvostoliittolaiset yhtyeet.

Juri Šatunovia on sanottu myös Laskovyi mai -yhtyeen maskotiksi. Šatunovista ja yhtyeestä on tehty monta dokumenttielokuvaa.

Yhtye jouduttiin kuitenkin lopettamaan vuonna 1992, koska lähes puolet sen jäsenistä kuoli nuorena. Yhtyeen hajoaminen ja joidenkin jäsenten menehtyminen oli Šatunoville raskasta, mutta yhtye palasi vuonna 2009 Šatunovia lukuun ottamatta, vaikka jotkut Laskovyi mai -yhtyeen jäsenet ovatkin Šatunovin taustabändissä.

Laulaessaan Laskovyi mai -yhtyeessä Šatunov markkinoi esittämiään kappaleita ja omia julkaistuja albumeita omalla nimellään menestyäkseen paremmin, vaikka ne yhdessä muiden Laskovyi mai -yhtyeen jäsenten esittämien kappaleiden ja julkaisemien albumeiden kanssa kuuluivat yhtyeelle.

Šatunov on itse esittänyt myöhemmin yhtyeen muiden jäsenten kappaleita Laskovyi mai -yhtyeen kulta-aikojen jälkeen esimerkiksi 1990-luvun lopussa sekä 2000-luvulla, kuten Tšto že ty, leto?, Vetšer holdonoj zimy, Slutšajnaja vstretša ja Tsvety. Vetšer holdonoj zimy -kappaleen demon Šatunov teki vuonna 1986, muut jäseneet lauloivat kappaleen myöhemmin ja vuonna 2002 Šatunov nauhoitti oman version levylle. Eräitä kappaleita esittivät itsenäisesti ja erikseen sekä Šatunov että useat muut yhtyeen jäsenet (1980-luvun lopussa eli Laskovyi mai -yhtyeen kulta-aikoina ja 2000-luvulla), muun muassa Medlenno uhodit osen, Vsjo naprasno ja Metel tšužom gorode. Jotkut kappaleet ovat esitetty näin, että siellä laulaa Šatunov sekä muut Laskovyi mai -yhtyeen jäsenet hänen kanssa duettona tai triettona, esim. Laskovyi mai -yhtyeen kulta-aikoina. Erästä kappaleesta Rano ushedshaja osen Šatunov teki oman version 1990-luvun alussa. Alun perin kappaleen on soittanut popyhtye "Mama" ("Äiti") vuonna 1989. Jotkut Laskovyi mai -yhtyeen jäseneet olivat mukana Mama-yhtyeessä.

Vuonna 2006 Laskovyi mai -yhtye täytti 20 vuotta ja juhlakonsertissa Šatunov lauloi omia kappaleitaan ja muut elossa olevat jäsenet lauloivat joitakin yhtyeen kappaleita ja myös joitain Šatunovin kappaleita.

Useimmat Šatunovin kappaleet ovat sanoittaneet ja musiikin säveltäneet toiset Laskovyi mai -yhtyeen elossa olevat jäsenet, pääosin muita jäseniä hieman vanhempi Sergei Kuznetsov (s. 1964), oli mukana yhtyeissä Laskovyi mai ja Mama sekä muut säveltäjät ja laulunkirjoittajat 2000-luvusta lähtien esim. Konstatin Gubin (yksi kappale vuonna 1990), mutta jotkin kappaleet - kuten Detstvo ja Zvjozdnaja notš - Šatunov on tehnyt kokonaan itse. Myös Kuznetsov ei ole enää yhtyeessä mukana.

Šatunovin pitkäaikainen ystävä, esikuva ja manageri oli Andrei Razin (s. 1963). Razin etsi lastenkodista pojat käsiinsä, alkoi työstämään musiikkia heidän kanssaan, perusti Laskovyi mai -yhtyeen ja ryhtyi yhtyeen manageriksi sekä jäseneksi. Andrei Razin on myös esittänyt Laskovyi mai -yhtyeen kulta-aikoina kappaleet Staryj les, Ataman, Djadja Miša, Letnij dožd, Doždi, Vremja ljubvi, Podsnžeinki ja Mne bolše, ne nužno sekä yhtyeessä, että markkinoi niitä omalla nimellään, koska Šatunov ei esittänyt niitä. Razin on edelleen yhtyeessä mukana. Vaikka Razin lauloi kappaleet, sanoitukset ja sävellys olivat muiden Laskovyi mai -yhtyeen jäsenten tekemiä. Djadja Miša -kappale oli Razinin sanoittama ja musiikki oli kuitenkin muiden yhtyeen jäsenien tekemä. Vuonna 1970 julkaistiin samanniminen animaatioelokuva, mikä kertoo Miša-karhusta ja Odessassa on myös samanniminen ravintola, vaikka kappaleella, elokuvalla ja ravintolalla ei ole mitään yhteistä keskenään kun vaan nimi. Kappaleen Dožd-dožd Šatunov lauloi vuonna 2004, Razin vuonna 2005 ja Kuznetsov vuonna 2007. Kyseisen kappaleen sävellys ja sanat olivat Kuznetsovin tekemiä.

Šatunov julkaisi uusimman studioalbumin 23. helmikuuta 2018. Edellisen studioalbumin hän julkaisi vuonna 2012. Sitä edellisen studioalbumin hän julkaisi vuonna 2006 Venäjällä ja vuonna 2007 Euroopassa. Kyseinen albumi nauhoitettiin loppuvuodesta 2004 vuoden 2005 loppuun ja julkaisu myöhästyi alkuperäisestä julkaisuajasta vuonna 2005, mutta siitä huolimatta se oli Šatunovin myydyin albumi. Hänen ensimmäinen levytys eli demo, julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1986 ja Euroopassa vuonna 1987. Esikoisalbumi julkaistiin vuonna 1988.

Šatunovin tunnetuin kappale Belyje rozy (suomeksi "Valkoiset ruusut"), soitettiin alun perin vuonna 1986 demona ja 1988 virallisesti sekä nauhoitettiin myöhemmin monta kertaa uudelleen. Belyje rozy -hitin nauhoitusvaiheita ovat: 1986 demo, 1988 studio, 1996 remix, 2003 remix, 2004 studio, 2005 studio ja 2019 studio. Muut elossa olevat Laskovyi mai -yhtyeen jäsenet nauhoittivat kappaleet Belyje rozy ja Medlenno uhodit osen vuonna 2009 oman yhtyeensä nimellä ilman Šatunovia. Muutenkin Laskovyi mai -yhtye on menestynyt puoliasemassa ilman Šatunovia. YouTubesta löytyy myös Kazakstanista kotoisin olevan almatylaisen A-Studio -yhtyeen tulkinta Belyje rozy -kappaleesta, jonka solisti Keti Topuria esittää. Belyje rozy -kappaleesta on tehty myös suomenkielisiä versioita, joista tunnetuin on Saija Tuupasen esittämä versio. Muita Šatunovin hittejä ovat: Sedaja notš, Detstvo, Tet-a-tet ja A leto tsveta, mitkä ovat päässeet Venäjällä radiolistoille, mutta uusimpia kappaleita ei pidetä yhtä suosittuina kuin vanhoja kappaleita. Sedaja notš -kappaleen on myös Andrei Razin nauhoittanut omana soolona vuonna 2004 ja Sergei Kuznetsov vuonna 2003.

Keväällä 2016 hänellä oli laajempi Euroopan konserttikiertue, joka pohjautui konsertin edellä julkaistuun albumiin.

Kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin tunnetumpia kappaleitaan Šatunov on nauhoittanut uudelleen modernimpaan muotoon oman tapansa mukaan.

  • Belyje rozy
  • Sedaja notš
  • Detstvo
  • Zabud
  • Glupyje snežinki
  • Ne boisja
  • A leto tsveta
  • Tšto ž ty, leto
  • Tet-a-tet
  • Rozovyi vetšer
  • Tajuštši sneg
  • Grjozy
  • Rjadom s nei
  • Poezda
  • Żizn moja
  • Odnoklassniki
  • Zvezda
  • I ja pod kitaru
  • S dnjom roždenija
  • V poždestvo
  • Vetšer holodny zimy
  • Medelenno uhodit osen
  • Eto leto
  • Mama
  • Ty prsto byl
  • Leto
  • Zvjozdnaja notš
  • Maiski vetšer
  • Padajut listja
  • Ja verju
  • Ty prosti menja, prosti
  • Ot belyh roz
  • Pismo

Tunnetuimmat albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1986 – Pervyij albom – Juri Šatunovin demo Laskovyi mai -yhtyeelle (demo, Euroopan julkaisussa vuonna 1987)
  • 1988 – Belyje rozy – Juri Šatunovin albumi Laskovyi mai -yhtyeelle (esikoisalbumi)
  • 1989 – Rozovyi vetšer – Juri Šatunovin albumi Laskovyi mai -yhtyeelle (studioalbumi)
  • 1992 – Znaeš (EP, Euroopan julkaisussa vuonna 1993 nimellä "Detstvo")
  • 1994 – Ty pomniš (studioalbumi, Euroopan julkaisussa vuonna 1995)
  • 1996 – Iskusstvennoje dyhanie Laskovyi mai – reiv remiksy - 10 hitov v remiksah (remix-albumi)
  • 1999 – Dnevnik (EP, Euroopan julkaisussa vuonna 2000, Puolan julkaisussa vuonna 2003)
  • 2001 – Vspomni mai (studioalbumi)
  • 2002 – Sedaja notš (studioalbumi)
  • 2002 – Padajut listja (kokoelma-albumi, Euroopan julkaisussa vuonna 2003)
  • 2004 – Esli hotšeš – Ne boisja (studioalbumi)
  • 2006 – Zapiši moi golos (studioalbumi, Euroopan julkaisussa vuonna 2007)
  • 2008 – Maiski vetšer (kokoelma-albumi)
  • 2012 – Ja verju (studioalbumi)
  • 2012 – Lutššee (kokoelma-albumi)
  • 2018 – Ne moltši (studioalbumi)
  • 2019 – Ljubimye pesni (kokoelma-albumi, kappaleet nauhoitettu uudelleen)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]