Lars Siggesson Sparre
Lars Siggesson Sparre (n. 1490 – 12. tammikuuta 1554 Örebron linna) oli ruotsalainen valtaneuvos. Hän oli Kustaa Erikssonin (Vaasa) kanssa Kristian II:n vankina vuonna 1518 ja liittyi Ruotsiin palattuaan Kustaan johtamaan kansannousuun. Hän komensi ensin Tukholmaa piirittäneitä lyypekkiläisiä sotalaivoja, minkä jälkeen hänet lähetettiin Skåneen yllyttämään paikallisia kapinaan Kristiania vastaan ja liittymään Ruotsiin, mikä epäonnistui. Seuraavaksi Sparre lähti valloittamaan eteläistä Norjaa ja vannotutti sen asukkailla uskollisuudenvalan Ruotsin kuninkaalle. Riittämätön muonitus pakotti ruotsalaiset joukot kuitenkin palaamaan takaisin. Vuonna 1525 hänet nimettiin Närken laamanniksi ja Kustaa Vaasan kruunajaisissa 1528 lyötiin ritariksi. Sparre oli vuonna 1531 mukana noutamassa Kustaan ensimmäistä vaimoa Katariina Saksi-Lauenburgilaista Ruotsiin. Viisi vuotta myöhemmin Sparren kovaotteinen kurinpalautusretki Smoolantiin oli osaltaan sytyttämässä Dacken kapinaa, jota hän sitten oli onnistuneesti taltuttamassa. Sparre oli kahdesti naimisissa, ensin Anna Lindormsdotter Örnflychtin ja sitten Britta Turesdotter Trollen kanssa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon. Bonnier, 1906. Projekt Runeberg. (ruotsiksi)
- ↑ Lars Siggesson Sparre Nationalencyklopedin. Viitattu 11.1.2026. (ruotsiksi)