Lamminjärvi (Pyhärannan Radansuu)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lamminjärvi
Sijainti PyhärantaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°53′10″N, 21°29′49″E
Pinnankorkeus 11,2 m [1]
Pinta-ala 13,112 ha [2]
Rantaviiva 1,823 km [2]
Laskujoki oja Merilammiin [1]
Järvinumero 32.004.1.002
Lamminjärvi

Lamminjärvi on Varsinais-Suomessa Pyhärannassa oleva järvi, joka kuuluu Sirppujoen vesistön Pitkäjärven−Lukujärven valuma-alueeseen.[2][1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 13 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Siihen laskee neljä ojaa, joista yksi on Pitkäjärven laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkuunsa 150 metriä pitkä laskuoja Merilammiin.[2][1]

Järvellä on 1,8 kilometriä rantaviivaa ja sen ranta on pääosin kallio- ja moreenipohjaista metsämaastoa. Rannoille on rakennettu loma-asuntoja vain yhteen kohtaan ja sinne johtaa tiet Uudestakaupungista. Laitilan ja Uudenkaupungin vastaiset rajat kiertävät järven läheltä niin, että se kuuluu kokonaan Pyhärantaan.[2][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Männäisten ruukin tarvitseman vesivoiman turvaamiseksi Sirppujoessa Särkijärven laskuvedet päätettiin ohjata Hankeranjärven kautta Sirppujokeen. Tätä varten rakennettiin vuosina 1787−1788 Taminanojaan sellainen pato [3], joka nosti Lukujärven vedenpintaa noin 1,5 metriä korkeammalle. Koska Lukujärven viereisten järvien vedenpinta on lähes samalla tasolla ja niiden väliset kannakset matalia, tulvi Lukujärvi muihin järviin yhdistäen ne itseensä.[4] Pato esti veden kulun Lamminjärven reittiä pitkin ja järvi on silloin kuivunut matalaksi. Hankkeen vastustajat purkivat padon vuonna 1817 eikä sitä enää rakennettu uudelleen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Lamminjärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 20.4.2015.
  3. Muinaisjäännösrekisteri: Ugglas-fäst/Kustaan tamina Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 17.2.2010. Museovirasto. Viitattu 24.4.2015.
  4. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050776.jpg), 1855-56
  5. Uusiniitty-Kivimäki, Minna & Vaarala, Henri: Laitilan Luku- ja Särkijärven nykytila, 2003, Lounais-Suomen ympäristökeskus