Laila Niemioja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laila Niemioja (o.s. Tuhkanen, 23. toukokuuta 1914 Kajaani19. kesäkuuta 2001 Espoo) oli suomalainen arkkitehti. Niemioja perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 1946, ja johti toimistoaan eläkkeelle jäämiseensä asti[1]. Niemioja suunnitteli myös muutaman muistomerkin[2].

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihlajaveden sankarimuistomerkki, 1949, Keuruu.
Koskenpään sankarimuistomerkki, 1950, Jämsä. Reliefi Pentti Papinaho, 1977.

Laila Niemiojan vanhemmat olivat taidemaalari Toivo Gideon ja Martta (o.s. Rechardt) Tuhkanen. Kajaanissa syntynyt Niemioja kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1932 ja valmistui arkkitehdiksi Suomen Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1938. Niemioja työskenteli valmistumisensa jälkeen SOK:n rakennusosastolla vuoteen 1941 asti, vuosina 1941–1942 Aarne Ervin toimistossa, jonka jälkeen hän oli Suomen Arkkitehtiliiton standardoimistoimistossa vuosina 1943–1945.

Oma toimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1946 Niemioja perusti oman arkkitehtitoimiston. Se toimi aluksi Keuruulla, mutta muutti vuonna 1956 Helsinkiin. Suunnittelutöissä toimisto keskittyi julkisiin rakennuksiin Keuruulla, Koskenpäällä ja Jämsässä: kouluihin, opettajien asuintaloihin, terveysasemiin ja sairaaloihin. Niemioja suunnitteli myös liiketaloja ja yksityisille henkilöille asuintaloja ja loma-asuntoja[3]. Loma-asunnoista merkittävä[4] on vuonna 1949 valmistunut Olavi Paavolaisen huvila Pekanniemi. Paavolainen vietti huvilalla kesät 1949–1964[5]. Huvila on muutettu sittemmin talviasuttavaksi omakotitaloksi.[6] Niemiojan suunnittelutöiden tyyliä kuvataan jälkifunktionalismiksi, jossa yksityiskohdat olivat koristeellisia, mutta hillittyjä[3].

Laila Niemioja johti toimistoaan eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1982 asti. Vuonna 1981 oli perustettu Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy, jossa olivat osakkaina Niemiojan toimiston pitkäaikaiset työntekijät. Eläkkeelle jäätyäänkin Niemioja osallistui merkittävien suunnittelutöiden ohjaamiseen ja seuraamiseen vuoteen 1988 saakka. Laila Niemioja kuoli vuonna 2001[1].

Niemiojan muistolaatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun kaupunki paljasti Laila Niemiojan muistolaatan syyskuussa 2018 Keuruun pääterveysaseman pääsisäänkäynnin vierelle[7]. Muistolaatan on suunnitellut arkkitehti Anitta Tuhkanen[8]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laila Niemiojan puoliso Teuvo Niemioja (1915–1974) oli koulutukseltaan diplomi-insinööri ja toimi 1948–1954 Orionin Keuruun tuotantolaitosten tehtaanjohtajana ja isännöitsijänä[3] – Orion oli siirtänyt talvisodan aikana osan tuotantoaan turvaan Keuruulle. Orionin kemianteollisuuden tuotanto Keuruulla päättyi vuonna 1957[9]. Teuvo Niemioja toimi myöhemmin Orionin toimitusjohtajana 1966–1969. Niemiojilla oli neljä lasta[3].

Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laila Niemioja suunnitteli Keuruun Pihlajavedelle vuonna 1949 paljastetun sankaripatsaan ja seuraavana vuonna paljastetun Jämsän Koskenpään sankarimuistomerkin. Koskenpään muistomerkkiin lisättiin vuonna 1977 Pentti Papinahon reliefi Elämä jatkuu. Niemioja suunnitteli myös Keuruulle vuonna 1957 paljastetun Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin[10].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Äijälä, NIna: Keuruun keskusta – Rakennusinventointiraportti. Keski-Suomen museo, 2011. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Uusitalo, Heikki: Suunnittelija keskittyi julkisiin rakennuksiin Helsingin Sanomat. 13.7.2001. Viitattu 8.4.2020.
  2. Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruun Veräjä. Keuruun kaupunginkirjasto ja Keuruun Museo. Viitattu 8.4.2020.
  3. a b c d Lappi, Liisa & Ruhanen, Jarmo: Keuruu Laila Niemiojan piirustuslaudalla Keuruun Veräjä. Keuruun kaupunginkirjasto ja Keuruun Museo. Viitattu 8.4.2020.
  4. Äijälä, 2011, s. 131
  5. Olavi Paavolaisen huvila Keuruulla – Pekanniemi Visit Keuruu. Viitattu 8.4.2020.
  6. Äijälä, 2011, s. 41
  7. Piilemä, Markku: Kädenjälki näkyy yhä Keuruulla – arkkitehti Laila Niemiojan muistolaatta paljastettiin Suur-Keuruu-lehti. 14.9.2018. Arkistoitu 8.4.2020. Viitattu 8.4.2020.
  8. Oikaisu: Arkkitehti Laila Niemiojan muistolaatan suunnitteli arkkitehti Anitta Tuhkanen Keskisuomalainen. 12.9.2018. Viitattu 8.4.2020.
  9. Tuominen, Matti: Orionin Tiwin tehtaat Keuruun Veräjä. Keuruun kaupunginkirjasto ja Keuruun Museo. Viitattu 8.4.2020.
  10. Niemioja, Ahto & Ruhanen, Jarmo: Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset Keuruun Veräjä. Keuruun kaupunginkirjasto ja Keuruun Museo. Viitattu 8.4.2020.