Lahoaminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lahoaminen aitan lattian alla, kun tuuletus on estetty tiiviillä muovipeitteellä.
Opastetolpan alaosa on hiilletty lahoamisen estämiseksi.

Lahoamiseksi kutsutaan tapahtumaa, kun bakteerit ja sienet hajottavat kuollutta eliötä hapellisessa ympäristössä. Toisin kuin mätäneminen, lahoaminen ei tuota voimakasta hajua. Lahoaminen luokitellaan usein hitaaksi palamiseksi.selvennä

Lahoamalla hajoavaa ainesta ovat luonnossa tyypillisesti puu sekä lehdistä, neulasista ja muusta kasviaineksesta muodostuva karike.

Puulla lahot voidaan hajoamistavan mukaan jakaa kolmeen lahotyyppiin eli ruskolahoon, valkolahoon ja katkolahoon.

Puun kasvunaikaisina lahottajina toimivat juurikäävät ja mesisienet kuten pohjanmesisieni. Puun pintavaurioihin pesiytyy helposti verinahakkasieni (Stereum sanguinolentum) alkaen lahottaa puuta. Rakennuksissa lahottajina esiintyviä lahottajasieniä ovat esimerkiksi lattiasieni (Serpula lacrymans), kellarisieni (Coniophora puteana) ja kelokääpä (Antrodia sinuosa).

Monet eliölajit tarvitsevat lahopuuta elääkseen. Lahoamisen edetessä eri lahottajaeliöt seuraavat toinen toistaan muodostaen ekologisen sukkession ja tämän seurauksena lahoamisen eri vaiheissa lahopuulla elävät eri eliöt. Lahopuilla esiintyvistä lajeista monet ovat metsätalouden tehostuessa harvinaistuneet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.