Ladislaus IV
Ladislaus IV (László IV, 1262 – 10. heinäkuuta 1290) oli Unkarin ja Kroatian kuningas 1272–1290.
Ladislauksesta tuli kuningas vuonna 1272 hänen isänsä Tapani V:n kuoltua. Altahenses Annales -annaalien mukaan hän oli toinen Tapanin kahdesta pojasta. Hänen lisänimensä oli Ladislaus kumaani, sillä Ladislauksen äiti oli paimentolaiskansa kiptšakien eli kumaanien prinsessa.[1]
Ladislauksen ollessa vielä alaikäinen (vuoteen 1277 asti) Unkaria repivät palatsivallankumoukset ja sisällissodat. Etenkin Böömin kuninkaan Ottokar II Přemyslin laajentumishalut uhkasivat häntä. Niinpä Ladislaus liittoutui Saksan Rudolf I Habsburgilaisen kanssa, ja he löivät yhdessä Ottokarin vuonna 1278. Tästä alkoi Habsburgien sekaantuminen Unkarin asioihin.[2]
Mongolien hyökkäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unkarin kiptšakit nousivat vuonna 1282 kapinaan kuningas Ladislausta vastaan, sillä jännitteet kiptšakien ja kristittyjen unkarilaisten välillä olivat kasvaneet. Ladislaus IV löi kiptšakit Hod-järven taistelussa vuonna 1282, mutta eloonjääneet kiptšakit pakenivat kultaisen ordan alueelle. Siellä kiptšakit suostuttelivat Nogai-kaanin valloitusretkelle Unkariin. Mongolit olivat hyökänneet Unkariin edellisen kerran vuonna 1241. Unkaria oli tuolloin hävitetty pahasti, ja kuningas Béla IV oli joutunut pakenemaan mongolien vyöryä Itävaltaan.[3]
Nogai-kaani johtikin armeijansa Unkariin ja teki aluksi ryöstöretkiä Tonavan rantojen asutuskeskuksiin. Kiptšakit olivat kertoneet Nogai-kaanille, että kuningas Ladislaus oli riidoissa paroniensa kanssa, ja Nogai uskoi lyövänsä hajanaiset unkarilaiset helposti. Unkarilaiset olivat kuitenkin tällä kertaa valmistautuneet mongolien tuloon. Maahan oli rakennettu linnoja ja paronien lukumäärä oli kasvanut. Nogai ja Talabuga-kaani pystyivät hyökkäämään Budaan ja Pestiin, mutta hyökkäys epäonnistui, sillä mongoleilla ei ollut piirityslaitteita. Samaan aikaan unkarilaisten sitkeät paikalliset puolustusjoukot pystyivät hyökkäilemään Nogain mongoleja vastaan. Sen jälkeen kuninkaan hyvin varustettu armeija ajoi hajalle lyödyt mongolit Karpaattien vuorille saakka, jossa kurja sää ja kapinalliset talonpojat ahdistelivat mongoleja.[3]
Vuonna 1287 Nogai ja Talabuga miehittivät Puolan, mutta herttua Leszekin johtama puolalais-unkarilainen armeija löi mongolit.[3]
Ristiriidat kirkon kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ladislausta kuvattiin villiksi ja hillittömäksi, ja hänen kerrotaan suosineen äitinsä kansaa kiptšakkeja. Ladislaus ajoi pian Unkarin uskonnolliseen myllerrykseen.[1] Aikalaiset syyttivät Ladislausta kiptšakkien suosimisesta unkarilaisten kustannuksella ja siitä että hän laiminlöi italialaissyntyistä vaimoaan Kaarle I:n tytärtä kiptšakkirakastajattariensa tähden. Koska kiptšakit olivat pakanoita, päätti paavi Nikolaus IV, että Ladislauksen on luovuttava vallasta ja julisti 1288 ristiretken Ladislausta vastaan. Tästä alkoi kaksivuotinen sisällissota. Lopulta kiptšakit surmasivat Ladislauksen kostoksi vuonna 1282 tehdystä hyökkäyksestä.[2] Chronicon Dubnicensen mukaan kiptšakit tappoivat Ladislauksen vuonna 1290 hänen omaan telttaansa Ladislauksen olleessa leiriytyneenä Biharin läänissä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Princes of Hungary 955-1000, Kings of Hungary 1000-1301 Foundation for Medieval Genealogy. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Ladislas IV Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.4.2012.
- ↑ a b c Sinclair Jenkins: How Poles and Hungarians Turned Back the Mongol Horde and Saved Europe American Renaissance. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ladislaus IV Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Tapani V |
Unkarin kuningas 1272–1290 |
Seuraaja: Andreas III |
| ||||||||||||||
