L’anima del filosofo
| L’anima del filosofo | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | L’anima del filosofo ossia Orfeo ed Eudirice | ||||||
| Määritelmä | dramma per musica | ||||||
| Säveltäjä | Joseph Haydn | ||||||
| Libretto | Carlo Francesco Badini | ||||||
| Kantaesitys |
9. kesäkuuta 1951 Teatro della Pergola, Firenze |
||||||
| Aikajana Haydnin oopperoista | |||||||
|
|||||||
L’anima del filosofo ossia Orfeo ed Euridice (suom. Filosofin sielu eli Orfeus ja Eurydike) on Joseph Haydnin säveltämä italiankielinen ooppera, jonka libreton kirjoitti Carlo Francesco Badini. Haydn aloitti säveltämisen 1798, mutta teos jäi keskeneräiseksi, eikä syytä tunneta. Ooppera jäi huomiotta lähes puolentoista vuosisadan ajaksi, kunnes sen kantaesitys oli viimein 1951 Firenzessä. Teoksesta on sittemmin tullut Haydnin suosituin ooppera.
Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Orfeo/Orfeus, traakialainen laulaja - tenori
- Euridice/Eurydike, Arideosin kihlattu - sopraano
- Creonte/Kreon, kuningas, Eurydiken isä - basso
- Genius, Sybillen lähetti - sopraano
- Plutone/Pluto, manalan hallitsija - basso
- Kreonin saattueen väkeä - bassoja
- Arideosin sotilas - tenori
- bakkantti - sopraano
- rakkauden jumalattaria, neitsyitä, miehiä, onnettomia varjoja, raivottaria, bakkantteja - kuoro
Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumapaikka ja -aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyttisiä aikoja ja paikkoja.
Edeltävät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreon on luvannut tyttärensä Eurydiken käden Arideosille, mutta neito rakastaa laulaja Orfeusta.
Ensimmäinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kohtaus Villi metsä. Eurydike pakenee yksinäisyyteen, koska ei halua naimisiin miehen kanssa, jota ei rakasta. Villit haluavat uhrata hänet jumalille ja uhkailevat häntä. Orfeuksen laulu kuitenkin rauhoittaa heidät, ja Eurydike pelastuu.
2. kohtaus Kun Kreon saa tietää, että Orfeus on pelastanut hänen tyttärensä hengen, hän suostuu Orfeuksen ja Eurydiken avioliittoon.
Toinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kohtaus Idyllinen seutu. Orfeus ja Eurydike juhlivat häitään. Mutta kun Orfeus jättää morsiamen hetkeksi yksin, yksi Arideosin sotilaista aikoo siepata hänet. Eurydike pakenee ja kuolee myrkkykäärmeen puremaan.
2. kohtaus Kuninkaan palatsissa. Arideosin airut julistaa Kreonille, koska tämä oli rikkonut lupauksensa. Kreon vannoo kostavansa Arideosille tyttärensä kuoleman.
Kolmas näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kohtaus Eurydiken haudalla. Orfeus, Kreon, neitsyet ja miehet surevat vainajaa.
2. kohtaus Kreon yrittää turhaan ilahduttaa Orfeusta.
3. kohtaus Luola manalan suulla. Orfeus pyytää apua viisaalta Sybilleltä. Tämä lähettää Orfeuksen luo Geniuksen, joka neuvoo häntä etsimään lohtua filosofiasta ja joka lupaa seurata häntä manalaan etsimään Eurydikeä.
Neljäs näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kohtaus Kulkiessaan manalan läpi Orfeus ja Genius näkevät monenlaisia kärsiviä, onnettomia varjoja.
2. kohtaus Pluton valtakunnan porteilla. Orfeuksen tuska koskettaa manalan hallitsijaa. Hän sallii Eurydiken palata maan pinnalle, mutta Orfeus ei saa kääntyä häneen päin eikä katsoa häntä, ennen kuin he ovat päivänvalossa.
Viides näytös (keskeneräinen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kohtaus Orfeus ei ole noudattanut ehtoa vaan on katsonut Eurydikeä ennen päivänvaloon pääsyä ja menettänyt naisen lopullisesti. Hän kulkee merenrannalla epätoivoisena. Bakkantit yrittävät vietellä hänet. Hän torjuu heidät ja kieltää kaiken rakkauden. Bakkantit pakottavat hänet juomaan ”rakkauden juomaa”, joka osoittautuukin kuolemanjuomaksi. Kuolema vapauttaa Orfeuksen.