Kütahya
| Kütahya Cotyaeum[1] |
|
|---|---|
 |
|
  Kütahya |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Turkki |
| Maakunta | Kütahyan maakunta |
| Korkeus | 1200 m |
| Väkiluku (2000) | 166 665 |
Kütahya on kaupunki ja samannimisen maakunnan keskus Länsi-Turkissa. Vuoden 2000 väestönlaskennassa siellä oli noin 166 665 asukasta, arvio vuodelle 2018 on 246 315.[2]
Maantiede ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki sijaitsee Porsuk-joen varrella. Sen viereisen kukkulan laella on keskiaikaisen linnan rauniot. Sen kautta kulkee kauppareitti Marmaran aleelta Mesopotamian tasangoille, ja kaupungin merkitys on vaihdellut vuosisatojen varrella kauppareittien suosion myötä. 1800-luvulla se jäi läheisen Eskişehirin kaupungin varjoon.[1]
Keskiajalla Kütahya kuului Bysanttiin. Seljukit valtasivat sen 1000-luvun lopulla. Se oli itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuodesta 1302 vuoteen 1429, jolloin ottimaanit valtasivat sen. Joukko unkarilaisia pakolaisia, joiden joukossa oli vapaustaistelija Lajos Kossuth, piti kaupunkia turvapaikkanaan vuosina 1849-1951.[1]
Kütahyan korkeus merenpinnasta on 1200 m.[3] Eğrigöz-vuoren rinteillä on kuumia lähteitä, joihin on tehty kylpylöitä.[4]
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kütahyaa ympäröivällä maaseudulla viljellään viljaa, hedelmiä ja sokerijuurikasta, ja harjoitetaan karjanhoitoa. Lähistöllä on merkittävät ruskohiilivarat, joita louhitaan Tunçbilekissa ja Değirmisazissa, ja merenvahaa, josta tehdään piippuja ja muita esineitä.[1]
Kütahyan alueella on keramiikan tekoon soveltuvaa savea, josta on tuotettu laattoja ja astioita vuosisatojen ajan. Vanhimmat laatat, joiden valmistusaika tunnetaan, ovat Kurşunlun moskeijassa vuodelta 1377. Keramiikan kukoistuskausi oli 1600- ja 1700-luvulla.[5] Uutuusjuoma kahvin suosio loi tarvetta uudelnlaisten kuppien tuotannolle. Armenialaisten kauppareittien varrella sijaitsevan Kütahyan keramiikasta tuli kuuluisaa Euraasian alueella. Monivärisiin keramiikan kuvioihin saatiin vaikutteita intialaisista tekstiileistä. 1700-luvun puolivälissä Kütahyan keramiikka sai kuitenkin kilpailijoita Meissenistä ja muualta Keski-Euroopasta, ja Liverpoolissa 1755 keksitty painokuvien käyttäminen koristeluun teki kuviollisista esineistä paljon entistä halvempia.[6]
Kütahya Zaferin lentoasemalle on sekä kansainvälisiä että kotimaan lentoja.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kütahya Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ Thomas Brinkhoff: Turkey - Provinces and Major Cities Citypopulation. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ General Information Kütahya. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ KÜTAHYA IS A CITY OF TALENTS… ITS INHABITANTS ARE AS WELL-VERSED IN TELLING LEGENDS AS THEY ARE IN MAKING TILES. Sky Life. 2015. Viitattu 21.11.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kütahya Tiles and Ceramics Collection Pera Museum. Viitattu 21.11.2019.
- ↑ Yolande Crowe: Kütahya ceramics and international Armenian trade networks Victoria & Albert Museum. 2011. Viitattu 21.11.2019.
- ↑ Kutahya Zafer Airport Airportia. Viitattu 17.11.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kütahya Wikimedia Commonsissa
