Kyproksen kapina 1931

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kyproksen kapina eli lokakuun tapahtumat (kreik. Οκτωβριανά, Oktovrianá) oli siirtomaavallan vastainen kapina Kyproksella, silloisessa Ison-Britannian siirtomaassa vuonna 1931. Se sai alkunsa 21. lokakuuta ja kesti marraskuun alkupuolelle. Kapina oli kyproksenkreikkalaisten nationalistien johtama. Nämä nationalistit kannattivat Kyproksen liittämistä Kreikkaan eli énosista. Kapinan kukistumista seurasi Ison-Britannian sortoaika Kyproksella, joka kesti toisen maailmansodan alkuun asti.

Konflikti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyproksenkreikkalaisten mielenosoitus 1930-luvulla.

Kyproksen brittiläinen kuvernööri Ronald Storrs ei syyskuussa 1931 hyväksynyt lainsäädännöllisen neuvoston päätöstä verojen nousun pysäyttämisestä. Kyproksenkreikkalaiset sotilaspoliisit reagoivat lähtemällä asemistaan. 18 lokakuuta Kitionin arkkipiispa Nikodemos kannusti kyproksenkreikkalaisia tottelemattomuuteen, kunnes heidän vaatimuksensa Kyproksen liittämisestä Kreikkaan toteutettaisiin. 21. lokakuuta 5 000 kyproksenkreikkalaista, enimmäkseen opiskelijoita, pappeja ja merkittäviä kaupunkilaisia, kokoontui Nikosian kaduille huudelleen énosista kannattavia iskulauseita. Väkijoukko piiritti hallituksen taloa, ja kolmen tunnin kivien heittelyn jälkeen rakennus sytytettiin palamaan. Paikallinen poliisi hajotti mellakkajoukkoa. Samaan aikaa Britannian lippuja revittiin alas yleisiltä paikoilta ympäri maata ja ne korvattiin usein Kreikan lipuilla. Järjestys palautettiin marraskuun alussa. Britit syyttivät Aléxis Kýrouta, Kreikan Nikosian konsulia, kapinan lietsomisesta. 7 mellakoijaa kuoli, 30 haavoittui, 10 karkotettiin maasta, ja 2 606 sai rangaistuksen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]