Kyproksen kapina 1931

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kyproksen kapina tai lokakuun tapahtumat (kreik. Οκτωβριανά, Oktovrianá) oli siirtomaavallan vastainen kapina Kyproksella, silloisessa Iso-Britannian siirtomaassa vuonna 1931. Se sai alkunsa 21. lokakuuta ja kesti marraskuun alkupuolelle. Kapina oli kyproksenkreikkalaisten nationalistien johtama. Nämä nationalistit kannattivat Kyproksen liittämistä Kreikkaan eli énosista. Kapinan kukistuminen johti Iso-Britannian sortoaikaan Kyproksella, joka kesti toisen maailmansodan alkuun asti.

Konflikti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyproslaisten mielenosoitus 1930-luvulla.

Syyskuussa 1931 Ronald Storrs ei hyväksynyt lainsäädännöllisen neuvoston päätöstä verojen nousun pysäyttämisestä. Kyproksenkreikkalaiset sotilaspoliisit reagoivat lähtemällä asemistaan. 18 lokakuuta Kitionin arkkipiispa Nikodemos kannusti kyproksenkreikkalaisia tottelemattomuuteen kunnes heidän vaatimuksensa Kreikkaan liittämisestä toteutettaisiin. 21. lokakuuta 5 000 kyproksenkreikkalaista, enimmäkseen opiskelijoita, pappeja ja merkittäviä kaupunkilaisia, kokoontui Nikosian kaduille huudelleen énosista kannattavia iskulauseita. Väkijoukko piiritti hallituksen taloa, ja kolmen tunnin kivien heittelyn jälkeen rakennus sytytettiin palamaan. Paikallinen poliisi hajotti mellakkajoukkoa. Samaan aikaa Britannian lippuja revittiin alas yleisiltä paikoilta ympäri maata ja ne korvattiin usein Kreikan lipuilla. Järjestys palautettiin marraskuun alussa. Britit syyttivät Aléxis Kýrouta, Kreikan Nikosian konsulia, kapinan lietsomisesta. 7 mellakoijaa kuoli, 30 haavoittui, 10 karkoitettiin maasta, ja 2 606 sai rangaistuksen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]