Kynttilänpäivä
| Kynttilänpäivä | |
|---|---|
 Miniatyyri Jeesuksen temppeliintuomisesta bysanttilaisessa menologionissa. |
|
| Tyyppi | kristillinen juhlapäivä |
| Vietetään | 2. helmikuuta (40 päivää joulusta) |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
Kynttilänpäivä (kynttilämessu, ortodokseilla ja katolilaisilla Herran temppeliintuominen[1][2]) on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään alkujaan 40 päivää joulusta, siis 2. helmikuuta, sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin ja Simeon siunasi hänet.
Tapauksesta kerrotaan Luukkaan evankeliumin 2. luvun loppupuolella.[3] Sen mukaan Jeesus vietiin temppeliin Mooseksen lain säännösten vuoksi. Niiden taustalla oli toisaalta kertomus vapautumisesta Egyptin orjuudesta ja juutalainen pääsiäinen. Sen mukaan jokainen esikoinen kuuluu Jumalalle, ja hänet lunastetaan Jumalalta[4]. Toisaalta taustalla olivat synnyttämiseen kuuluvat puhtaussäännökset.[5][3]
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan edelleen, että Pyhä Henki oli ilmoittanut Simonille, että hän tulee vielä eläessään näkemään Herran Voidellun. Nähtyään Jeesuksen, jonka hän tunnisti ennustetuksi Messiaaksi, hän lausui kiitosvirren, joka on tunnetaan Simeonin kiitosvirtenä.[6] Toisaalta hän lausui myös Marialle ennustuksen: "... ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä." Myös Hanna-niminen naisprofeetta ylisti tapauksen johdosta Jumalaa ja puhui siitä, mitä lapsesta oli ennustettu.[7]
Tapahtuman taustalla on kertomus vapautumisesta Egyptin orjuudesta ja juutalainen pääsiäinen. Sen mukaan jokainen esikoinen kuuluu Jumalalle, ja hänet lunastetaan Jumalalta[8].
Kynttilänpäivää on vietetty 300-luvun puolivälistä saakka.[9] Nimitys tulee siitä, että keskiajalla kynttilänpäivänä vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät.[10] Tapa on yhä käytössä katolisessa, mutta ei protestanttisissa kirkoissa.[9]
Ennen vuotta 1774 helmikuun 2. päivä oli Suomessa pyhäpäivä.[11] Nykyään Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää kynttilänpäivää tänä alkuperäisenä päivämääränään vain, jos se sattuu sunnuntaiksi, muussa tapauksessa sitä seuraavana sunnuntaina. Mikäli tämä päivä on laskiaissunnuntai, kynttilänpäivä siirtyy viikkoa aikaisemmaksi.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 175-176. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.4.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Liturginen kalenteri Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ a b Luuk. 2:22–39
- ↑ 2. Moos. 13:1–16
- ↑ 3. Moos. 12:1–8
- ↑ Luuk. 2:25–35
- ↑ Luuk. 2:36–38
- ↑ 2. Moos. 13:1–16
- ↑ a b Kynttilänpäivä on valoisa Kristus-juhla Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Oja, s. 146
- ↑ Oja, s. 166
- ↑ Oja, s. 146–147
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivulla Juhlapyhät: Kynttilänpäivä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon evankeliumikirja (Arkistoitu – Internet Archive)
adventti |
joulu |
uusivuosi |
loppiainen |
kynttilänpäivä |
laskiainen |
Marian ilmestyspäivä |
palmusunnuntai |
kiirastorstai |
pitkäperjantai |
pääsiäinen |
helatorstai
helluntai |
Pyhän Kolminaisuuden päivä |
juhannus |
apostolien päivä |
kirkastussunnuntai |
mikkelinpäivä |
reformaation päivä |
pyhäinpäivä |
tuomiosunnuntai
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä | Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliin tuominen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä | Teofania (loppiainen) | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin | Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen | Herran taivaaseen astuminen | Pyhän Kolminaisuuden päivä | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen