Tämä on lupaava artikkeli.

Kynäkataja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kynäkataja
2014-05-13 08 32 55 Eastern Red Cedar at South Riding Golf Club in South Riding, Virginia.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Havupuut Pinophyta
Lahko: Pinales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Cupressoideae
Suku: Katajat Juniperus
Laji: virginiana
Kaksiosainen nimi
Juniperus virginiana
L., 1753[2]
Levinneisyyskartta
Juniperus virginiana vars range map 3.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kynäkataja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kynäkataja Commonsissa

Kynäkataja[3][4] (Juniperus virginiana) eli lyijykynäkataja[4] on sypressikasvien heimon (Cupressaceae) katajien sukuun (Juniperus) kuuluva havupuulaji. Lajista valmistettujen tuotteiden markkinoinnissa käytetään usein suomeksi englanninkielisestä nimestä suoraan käännettyä nimitystä punasetri tai tämän kirjoitusvirheellistä[5] muotoa punaseetri.[6][7] Kynäkataja on pienehkö ainavihanta puu, jota esiintyy luonnossa Yhdysvaltain itä-, keski- ja eteläosissa, sekä aivan Kanadan eteläosissa. Lajin puuta on aiemmin käytetty laajalti lyijykynien valmistamiseen, mistä juontuu lajin suomenkielinen nimi. Lajin puuta ja eteeristä öljyä käytetään myös hyönteisten karkottamiseen.[8]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynäkatajan suomenkielinen nimi tulee katajalajin puuaineksen käytöstä lyijykynien valmistuksessa.[9] Kasvin luontaisilla elinalueilla sitä kutsutaan englanniksi nimillä Eastern Redcedar (itäinen punasetri), Redcedar (punasetri), Pencil cedar (lyijykynäsetri) ja Red Juniper (punainen kataja).[2]

Kynäkatajan puuaineksen ja puun öljyn suomenkielisessä markkinoinnissa käytetään usein lajin englanninkielisiin nimiin perustuvaa virheellistä ja epätarkkaa nimeä punasetri, joka on toisinaan kirjoitusvirheellisessä[5] muodossa punaseetri.[6][7] Tarkentamaton Red Cedar, Redcedar tai Red-cedar (punasetri) voi viitata useaan eri puulajiin, kuten englanniksi myös nimellä Western Red-cedar (läntinen punasetri) tunnettuun jättituijaan (Thuja plicata)[10] tai tarkemmin nimellä Australian Red Cedar tunnettuun jaavantoonapuuhun (Toona ciliata).[11]

Kynäkatajan tieteellinen lajinimi virginiana viittaa Yhdysvaltain Virginiaan. Lajia nimettäessä 1700-luvulla nimi Virginia tarkoitti nykyisen osavaltion sijaan suurta osaa nykyisten Yhdysvaltojen kaakkoisosista.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynäkataja on ainavihanta, kasvupaikasta riippuen pieni tai keskisuuri puu, joskus pensasmainen. Se kasvaa enintään noin 30 metriä korkeaksi. Puulla on usein vain yksi haarautumaton runko. Latvus on muodoltaan nuorena yleensä kapean kartiomainen, mutta vanhemmiten se leventyy ja pyöristyy. Puu voi elää satoja vuosia vanhaksi; vanhimman tunnetun yksilön on määritetty olevan noin 940 vuotta vanha.[12]

Ruskea kaarna hilseilee kapeina kaistaleina. Oksankärjet ovat yleensä ylöspäin kääntyneet. Lehtiä on kahdenlaisia. Neulasmaisia 3–6 millimetriä pitkiä lehtiä on lähinnä nuorilla yksilöillä ja suomumaisia 1–3 millimetriä pitkiä lehtiä vanhemmilla. Samalla yksilöllä saattaa esiintyä kumpaakin lehtityyppiä. Lehdet muuttuvat joskus punaruskeiksi talvella, mutta terveellä puulla ne vihertyvät uudelleen keväällä. Käpy pehmenee kehittyessään marjamaiseksi, kuten muillakin katajilla. Pyöreä marjamainen käpy on kypsänä 3–6 mm halkaisijaltaan, ja sen väritys vaihtelee mustasta haalean ruskeansiniseen. Kussakin kävyssä on 1–2 siementä.[12][13]

Lajista tunnetaan kaksi muunnosta, pohjoisempi Juniperus virginiana var. virginiana sekä eteläisempi Juniperus virginiana var. silicicola.[12][13]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynäkatajaa esiintyy laajalla alueella itäisessä ja keskisessä Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosista Ontariosta ja Quebecistä etelään Yhdysvaltain Texasiin ja Floridaan asti. Suurimmalla osalla levinneisyysalueesta esiintyy muoto Juniperus virginiana var. virginiana, kun taas var. silicicola esiintyy ainoastaan Yhdysvaltain etelärannikolla Pohjois-Carolinasta Floridan kautta Texasiin.[12]

Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynäkatajan sydänpuu on punertavaa.

Kynäkatajan puuainesta on lajin nimen mukaisesti käytetty laajalti vielä 1900-luvun alkupuolella lyijykynien valmistukseen. Puun hinta oli kuitenkin 1940-lukuun mennessä noussut kannan pienentymisen takia huomattavasti, ja muut puulajit, varsinkin oregonintuoksusetri (Calocedrus decurrens), ovat sittemmin suureksi osaksi korvanneet kynäkatajan kynien puuaineena.[12][14]

Kynäkatajan lehdistä tislataan eteerisiä öljyjä.[8] Myös puuaineksessa esiintyvät kasvin öljyt karkottavat vaatekoita ja haittaavat tai hidastavat useiden muiden kodin tuholaishyönteisten elinkiertoa.[12][15] Tämän vuoksi kasvin puuainesta ja eteeristä öljyä myydään hyönteiskarkotteena.[6][7]

Lajia käytetään myös koristepuuna pihoilla ja puistoissa. Suomessa se menestyy ainakin maan eteläosassa.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 468–469, 992. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juniperus virginiana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Farjon 2010, s. 468
  3. Räty, Ella: Viljelykasvien nimistö, s. 80. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  4. a b Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Juniperus virginiana Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.3.2017.
  5. a b seetri (Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa seetri ”ei suositeta käytettäväksi” ja ”pitää olla: setri.”) Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 11.3.2017.
  6. a b c Punaseetrituotteet (Kaupallinen sivusto, jossa myydään lajin tuotteita kuvauksella ”punaseetri Juniperus virginiana”) Tanssiva Lanka. Viitattu 11.3.2017.
  7. a b c RED Punaseetriöljy, 30 ml (Kaupallinen sivusto, jossa myydään lajin öljyä kuvauksella ”Punaseetri (Juniperus Virginiana)”) Tri-Nor Ky. Viitattu 11.3.2017.
  8. a b Farjon 2010, s. 469
  9. Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 44. Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
  10. Farjon 2010, s. 992
  11. Meier, Eric: Australian Red Cedar The Wood Database. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  12. a b c d e f Earle, Christopher J.: Juniperus virginiana The Gymnosperm Database. 5.12.2014. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  13. a b Flora of North America: Juniperus virginiana (englanniksi)
  14. Northern Woodlands: Eastern Redcedar (englanniksi)
  15. Sabine, J. R.: Exposure to an environment containing the aromatic red cedar, Juniperus virginiana: procarcinogenic, enzyme-inducing and insecticidal effects.. Toxicology, Marraskuu 1975, 5. vsk, nro 2, s. 221–235. Elsevier. (englanniksi)
  16. Arboretum Mustila

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]