Kyllikki (nimi)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyllikki
Nimipäivä  
– suomenkielinen 8. joulukuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Kylli
Ulkomaisia vastineita Külli, Küllike (Viro)
Nimen alkuperä kyllä

Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.

Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.

Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.

Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.

Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940 ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.

Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2009 loppuun mennessä 67 364 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 644 naista ja yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 625.[1]

Tunnettuja Kyllikkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Kyllikkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyllikkejä mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 12.4.2013.
Tämä etunimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.