Kyösti Vaskuri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kyösti Vaskuri (11. tammikuuta 188029. syyskuuta 1968) oli suomalainen Revonlahdella asunut räätäli, joka tuli tunnetuksi 1920-luvun lopulla aiheutettuaan Sunilan ensimmäisen hallituksen kaatumisen.

Sosialidemokraatteihin kuulunut Vaskuri haki Revonlahdella postitoimiston hoitajan paikkaa ja joutui kokemaan syrjintää, kun Revonlahden suojeluskunnan paikallispäällikkö oli antanut valintaprosessin aikana kielteisen lausunnon Vaskurista tämän poliittisten mielipiteiden takia. Tapauksesta nousi kohu, joka sai kansalliset mittasuhteet, kun tuolloin vallassa ollut Sunilan I hallitus kaatui joulukuussa 1928 sosialidemokraattien tekemään välikysymykseen suojeluskuntien omavaltaisesta toiminnasta. Välikysymyksessä mainittiin esimerkkeinä Vaskurin tapaus sekä Tampereen valtauksen 10-vuotisjuhlissa keväällä 1928 sattunut tapaus, jossa suojeluskuntalaiset olivat vetäneet Suomen lipun kaupungintalon salkoon ilman viranomaisten lupaa. Porvarillisessa lehdistössä hallituksen kaatumista näin vähäiseen asiaan pidettiin yleisesti naurettavana.

Kyösti Vaskuri oli vuonna 1934 mukana perustamassa Revonlahdelle yksityistä Väinölän hautausmaata seurakunnasta eronneita varten. Hänet on myös itse haudattu sinne.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-kirjan 3. osassa viitataan Vaskurin tapaukseen opettaja Pentti Rautajärven Pentinkulman urheilukentän vihkiäisissä pitämässä puheessa ja sen aikaansaamassa herrasväen jälkikeskustelussa (Maan hallitus kaatuu jonkin räätäli Vaskurin takia. Sitä nimitetään kansanvallaksi). Vaskurin tapausta pidettiin keskustelussa osoituksena parlamentarismin rappiosta ja maan hallitusmuodon viheliäisyydestä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Google-krjat linkki Täällä Pohjantähden alla 3-kirjan ko. kohtaan