Siirry sisältöön

Kvokka

Wikipediasta
Kvokka
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko: Macropodiformes
Heimo: Kengurut Macropodidae
Alaheimo: Macropodinae
Suku: Setonix
Lesson, 1842
Laji: brachyurus
Kaksiosainen nimi

Setonix brachyurus
(Quoy & Gaimard, 1830)

Kvokan levinneisyysalue
Kvokan levinneisyysalue
Katso myös

  Kvokka Wikispeciesissä
  Kvokka Commonsissa

Kvokka eli lyhythäntäkenguru[2], joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Nimitys quokka on johdettu noongarin kielen sanasta, joka on oletettavasti ollut gwaga[3].

Luonnossa kvokka elää hyvin suppealla alueella Länsi-Australiassa. Se on käynyt harvinaiseksi, mutta on suojeltuna lajina selvinnyt rannikon edustan saarilla, joita ovat Bald Island, Rottnest Island ja Garden Island. Lisäksi se esiintyy harvalukuisena Penguin Island -saarella. Näillä saarilla ei ole kettuja eikä kissoja. Rottnest Islandilla se on jopa yleinen; siellä se asuu hyvinkin erilaisissa ympäristöissä puolikuivista pensastoista aina ihmisen hoitamiin puutarhoihin.

Kvokka painaa 2,5–5 kg ja on pituudeltaan 40–54 cm. Sillä on kenguruksi lyhyt häntä: 25–30 cm. Kvokka on rakenteeltaan tanakka; sillä on pyöreäsärmäiset korvat sekä lyhyt ja leveä pää. Kömpelöltä vaikuttavasta ulkonäöstään huolimatta se kykenee kiipeämään pieniin puihin ja pensaisiin. Sen karhean turkin väri vaihtelee harmahtavan ruskeasta kellertävään.

Käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvokka on luonteeltaan sosiaalinen. Se kokoontuu suuriksi ryhmiksi sinne missä ravintoa on saatavilla: Erityisesti se pitää heinä-, sara- ja mehikasveista sekä kasvien lehdistä. Rottnest Islandilla joidenkin yksilöiden terveydentila on heikentynyt merkittävästi hyvää tarkoittavien turistien tarjottua niille sopimatonta ravintoa kuten leipää. Nykyään vierailijoita pyydetäänkin olemaan ruokkimatta kvokkia. Liikkeiltään kvokka on suurkenguruiden kaltainen: Se etenee loikkimalla, hyppyjensä pituutta vaihdellen.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian mantereella kvokka lisääntyy ympärivuotisesti, mutta Rottnest Islandilla vain loppukesästä. Se synnyttää vain kerran vuodessa, yhden poikasen kerrallaan. Ravintomineraaleista kuparia esiintyy Rottnest Islandilla melko vähän, minkä on todettu haittaavan kvokan lisääntymistä siellä.

Kvokka ja ihminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mies ottamassa selfietä kvokan kanssa.

Kvokka ei pelkää ihmistä, vaan tulee usein ihmisen lähelle, erityisesti Rottnest Islandilla. Siellä kävijöitä on kuitenkin sakon uhalla kielletty kajoamasta kvokkiin[4]. Ikävimmissä tapauksissa kävijät ovat vahingoittaneet ja jopa surmanneet kvokkia. Tällöin myös rangaistukset ovat olleet tuntuvasti ankarampia.[4][5]

Vaikka kvokkaa esiintyykin rannikon pienillä saarilla runsaasti, sen levinneisyysalue on hyvin suppea, ja siksi sen uhanalaisuusluokitukseksi on määritetty vaarantunut laji. Australian mantereella, jossa sitä uhkaavat saalistajat kuten ketut, se tarvitsee tiheää kasvillisuutta pakopaikakseen. Maatalouden kehittyminen on vähentänyt kvokalta tällaisia luontaisia pako- ja asuinpaikkoja, mikä osaltaan on vaikeuttanut sen selviämistä. Toisaalta ongelmaa ovat pahentaneet dingot, ihmisen tuomat kissat ja koirat sekä myös vielä jäljellä olevien soiden raivaus ja poltto.

Eurooppalaisten löydös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvokka oli ensimmäisiä eurooppalaisten Australiasta löytämiä nisäkkäitä. Alankomaalainen merenkulkija Samuel Volckertzoon kirjoitti vuonna 1658 Rottnest Islandilla nähdystä ”villistä kissasta”. Vuonna 1696 Willem de Vlamingh luuli kvokkia rotiksi, ja antoi saarelle hollanninkielisen nimen Rottenest (suom. ”Rotanpesä”).

  1. ↑ de Tores, P., Burbidge, A., Morris, K. & Friend, T.: Setonix brachyurus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Setonix brachyurus | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 17.12.2025.
  3. ↑ Dixon, R.M.W.; Moore, Bruce; Ramson, W. S.; Thomas, Mandy: Australian Aboriginal Words in English: Their Origin and Meaning. 2nd ed. painos. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 0-19-554073-5
  4. 1 2 Rottnest Island Regulations 1988 (WA), Rottnest Islandin säädökset
  5. ↑ " Rare marsupials kicked to death in 'quokka soccer'", The Daily Telegraph, 2003. Artikkeli brittiläisessä sanomalehdessä

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]