Kuviokotkarausku
| Kuviokotkarausku | |
|---|---|
_Baa_Atoll,_Maldives_(2018).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Myliobatiformes |
| Heimo: | Kotkarauskut Myliobatidae |
| Suku: | Aetomylaeus |
| Laji: | vespertilio |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aetomylaeus vespertilio |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kuviokotkarausku[2] (Aetomylaeus vespertilio) on kotkarauskuihin kuuluva rustokalalaji. Pieter Bleeker kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1852.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuviokotkarauskun levinneisyysalue käsittää hajanaisia alueita pitkin Kaakkois-Aasian Tyynenmeren rannikkoa Kiinasta ja Taiwanista Indonesian, Malesian ja Filippiinien tietämiltä aina Australian pohjoispuolen vesiin saakka. Sitä on havaittu myös Intian rannikolla, Malediiveillä ja Persianlahdella. Lisäksi lajia elää Mosambikin rannikolla. Laajasta levinneisyysalueesta huolimatta kalaa tavataan vain harvoin.[1]
Kuviokotkarausku elää mannerjalustojen rannikoiden vesissä. Tyypillisesti sen elinaluetta ovat matalat rannikot, mutta niitä on tavattu jopa 110 metrissä. Sen elinalueilla on usein hiekkapohja,[1] mutta niitä on tavattu myös mutaisista jokisuistoista ja koralliriuttojen läheisyydestä.[3]
Käyttäytyminen ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuviokotkarausku on luonnostaan harvinainen laji, jonka käyttäytymisestä ei tiedetä paljonkaan.[1]
Kuviokotkarausku on ovovivipaarinen eli se hautoo munat sisällänsä ja synnyttää poikaset elävinä. Poikanen saa ravintonsa alkuun ruskuaispussista, mutta myöhemmin se saa lisäravintoa suoraan emon kohtunesteistä.[3] Naaraat synnyttävät yhdestä neljään poikasta. Lajin lisääntymisestä ei tiedetä paljonkaan, mutta sukupolven pituudeksi on arveltu 15 vuotta ja maksimaaliseksi eliniäksi 24 vuotta. Täysi-ikäinen kala voi olla 240 cm leveä.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuviokotkarauskua käytetään ruokakalana vähäisissä määrin, silloin kun sitä satunnaisesti saadaan saaliiksi. Myös kuviokotkarauskun, kuten muidenkin suurten kotkarauskujen, epäillään joskus päätyvän haineväkeittoon ”täytteeksi”.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e White, W.T. & Kyne, P.M.: Aetomylaeus vespertilio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 14. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c Smith, W.D. & Bizzarro, J.J: Aetomylaeus vespertilio (Froese, R. & Pauly, D. (toim.)) FishBase. 2018. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aetomylaeus vespertilio kuvaus www.shark-references.com sivustolla (englanniksi)
- Australian Museum: Ornate Eagle Ray, Aetomylaeus vespertilio (Bleeker, 1852) (englanniksi)
|