Kuusiluoto (Vanhankaupunginselkä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Viikissä sijaitsevasta Kuusiluodosta. Tornion edustalla sijaitsevasta Kuusiluodosta, entisestä sahayhdyskunnasta, on oma artikkeli.
Kuusiluoto nähtynä Hermannin rantapuistosta Kyläsaaresta.

Kuusiluoto (ruots. Granholmen) on noin hehtaarin kokoinen saari Helsingissä keskellä Vanhankaupunginselkää, Lammassaaren eteläpuolella Viikinrannassa. Saareen johtaa vähän yli kilometrin pituinen pitkospuupolku Lammassaaresta Vanhankaupunginlahden suojelualueen ruovikon halki. Kuusiluoto on pääosin kallioinen ja karu, mutta sen rannoilla on tiheää lehtimetsää. Saaressa on vanha puuhuvila, jonka Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry on vuokrannut käyttöönsä. Kuusiluoto on yleistä virkistysaluetta, suosittu lintujen tarkkailualue ja retkikohde. Kesäisin saaressa pidetään lampaita hoitamassa maisemaa.[1][2]

Näkymä Kuusiluodosta kohti Kalasatamaa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungin omistama Kuusiluoto oli vuodesta 1908 osittain ja vuodesta 1957 kokonaan vuokrattuna Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle aina vuoteen 1973 saakka. Saaressa olleen vanhan puuhuvilan viereen yhdistys rakensi saareen pienen kirkon ja muita rakennuksia. Kirkkorakennusta ei koskaan vihitty kirkoksi, vaan sitä käytettiin myös ruokalana. Vielä 1970-luvun keskivaiheilla Kuusiluotoon kuljettiin veneellä Vantaanjoen suulta tai Lammassaaresta, mutta nykyisin lahti on niin ruovikoitunut, että saareen kuljetaan helpoimmin jalan pitkospuita pitkin. 1970-luvulla saaren ränsistyneissä ja sähköttömissä rakennuksissa majaili asunnottomia, joita Helsingissä oli tuolloin yli 5 500.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuusiluoto VKEK ry. Viitattu 22.3.2019.
  2. Lammassaari ja Kuusiluoto. Asemakaavan selostus. Helsingin kaupunki, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.3.2019).
  3. Lamberg, Seija: Unohdettu saari keskellä Helsinkiä. Helsingin Sanomat, 26.9.1976, s. 7. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautajärvi, Harri: Kivikaupungista luonnon helmaan. Vapaa-ajanviettoa Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Rakennustaiteen seuran jäsentiedote, 2005/2.
  • Haapanen, Eero: Sörkkalaisten Vanhankaupunginlahti”, teoksessa Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa. Tammi, Helsinki, 2000.