Kuuma linja
Kuuma linja eli pikayhteys[2] on puhelin- tai tietoliikennelinja, joka on varattu vain yhtä yhteyttä varten. Esimerkiksi puhelinlinjassa yhteys muodostuu pelkällä luurin nostamisella ilman numeron valintaa.[3] Kuumaa linjaa käytetään etenkin hälytystarkoituksiin.[3]
Washingtonin ja Moskovan välinen kuuma linja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuluisin kuuma linja avattiin 20. kesäkuuta 1963 Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien välille kylmän sodan aikana.[4] Linja kulki kaapelia pitkin reitillä Moskova–Helsinki–Tukholma–Kööpenhamina–Lontoo–Washington.[5]
Elokuvissa esitettiin usein, että kuuman linjan kummassakin päässä olisi ollut punaisen värinen puhelin, vaikka todellisuudessa kyseessä ei ollut lainkaan puhelinyhteys.[6] Kuuma linja oli kaukokirjoitinyhteys eli teleksi.[7] Katsottiin, että puhelimitse tapahtuvassa yhteydenpidossa on liiaksi väärinkäsityksen vaaraa, ja toisaalta puhelinten suojaus salakuuntelulta oli kehittymätöntä. Kuuman linjan toiminta tarkistettiin kerran tunnissa testiviesteillä.[6]
Kuuma linja perustettiin, kun Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn ja Neuvostoliiton Nikita Hruštšovin välinen yhteydenpito Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962 oli ollut vaarallisen hidasta.[6] Yhdysvallat otti kuuman linjan käyttöön presidentti John F. Kennedyn salamurhan aikana 1963 ja Neuvostoliitto käytti kuumaa linjaa ensimmäistä kertaa kuuden päivän sodan aikana 1967.[4]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linjavaurioiden välttämiseksi kaapeleita oli useita. Suomen alueella kulki ainakin kaksi reittiä. Yhteys tuli Ruotsista merikaapelina Turkuun ja joidenkin lähteiden mukaan yhteys olisi kulkenut Pääskyvuoren linkkitornin ja lähellä Tukholmaa sijaitsevan Kaknäsin linkkitornin kautta niiden valmistuttua.
- Ensimmäinen Suomessa kulkenut yhteys kulki Turusta Suomusjärven, Lohjan, Vihdin, Espoon ja Helsingin kautta Tallinnaan ja sieltä edelleen Moskovaan, Helsingin solmupiste sijaitsi Postitalon kolmannen kerroksen puhelinkonttorissa.[6][5]
- Toinen Suomen kautta kulkenut reitti kulki Turusta Tammelan, Forssan, Hämeenlinnan, Lahden, Kouvolan ja Lappeenrannan ja Leningradin kautta Moskovaan.[8]
- Kaapeliyhteyksien lisäksi oli radioyhteyteen perustunut varalinja, joka kulki Marokon Tangerin kautta.[6]
Vaikka kaapeleiden reitit eivät varsinaisesti olleet julkisia, niistä kertoivat maastossa punaiseksi maalatut Posti- ja lennätinlaitoksen merkillä varustetut tolpat, joista moni on edelleen olemassa. Lisäksi reitillä on vahvarakenteisia vahvistinasemia ja kevyempiä huoltokoppeja ilmeisesti aina kaapelikelan vaihdon kohdalla. Suomessa nämä maakaapelit välittivät myös normaalia puhelinliikennettä.[8]
Reitin kulkua on arvioitu sen katkeamista koskevien uutisten perusteella. Katkeamisia sattui Suomessa usein esimerkiksi maankaivutöiden yhteydessä. Katkeamisia tapahtui myös ulkomailla, esimerkiksi Tanskassa neuvostoliittolainen alus katkaisi kaapelin vetäessään hiekkasärkälle ajautunutta alusta irti.[6]
Linja toimi Suomen kautta vuoteen 1978, jolloin kaapeli- ja radioyhteyteen perustunut varalinja korvattiin kahdella satelliittiyhteydellä. Alkuperäinen Suomen kautta kulkenut kaapeliyhteys oli vielä tämän jälkeen vuoteen 1988 varayhteytenä. Silloin Neuvostoliitto suostui Yhdysvaltojen jo aiemmin toivomaan teleksiyhteyden lopettamiseen, ja tilalle tulivat telefaksit. Vuodesta 2008 kuuma linja on toiminut sähköpostiyhteytenä suojatussa verkossa.[6]
Käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Presidentti John F. Kennedyn salamurha 1963[4]
- Kuuden päivän sota 1967 (Egypti ja Israel) [4]
- Intian ja Pakistanin välinen sota 1971[4]
- Jom kippur -sota 1973 [4]
- Turkin hyökkäys Kyprokselle 1974[4]
- Neuvostoliiton miehitys Afganistanissa 1979[4]
- Libanonin sota 1982[4]
- Puolan sotatila 1981[4]
- Persianlahden sota 1991[4]
- Irakin sota 2003[4]
Muut kuumat linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lontoo–Washington[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan aikana Lontoon ja Washingtonin välillä oli vihjelinja, joka oli käytössä vuosina 1943–1946 ja joka tehtiin turvalliseksi käyttämällä ensimmäistä kertaa äänen salauskonetta nimeltä SIGSALY.
Peking–Moskova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekingin ja Moskovan välistä vihjelinjaa käytettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1969 välisen rajaselkkauksen aikana. Kiina kuitenkin kieltäytyi rauhaneuvotteluista Neuvostoliiton kanssa ja katkaisi viestintäyhteyden Neuvostoliiton kanssa. Kiinan ja Venäjän välinen vihjelinja avattiin vasta vuonna 1996.[10]
Pariisi–Moskova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton vierailun yhteydessä vuonna 1966 Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti, että Pariisin ja Moskovan välille avataan vihjepuhelin. Linja päivitettiin teleksistä nopeaksi faksiksi vuonna 1989.[10]
Lontoo–Moskova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lontoon ja Moskovan välille perustettiin virallinen vihjelinja vuonna 1992.[10]
New Delhi–Islamabad[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intia ja Pakistan sopivat 20. kesäkuuta 2004 ydinkoekiellon pidentämisestä ja vihjelinjan perustamisesta ulkoministeriöiden välille. Linjan tarkoituksena on estää väärinkäsitykset, jotka voivat johtaa ydinsotaan. Vihjelinja perustettiin Yhdysvaltain asevoimien henkilökunnan teknisellä tuella.[11]
Peking–Washington[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvallat ja Kiina perustivat puolustuslinjan vuonna 2008.[12]
Peking–New Delhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intia ja Kiina ilmoittivat vihjelinjasta molempien maiden ulkoministeriöiden väille vuonna 2010.[13][14]
Pjongjang–Seoul[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois- ja Etelä-Korean välillä on yli 40 suoraa puhelinlinjaa, joista ensimmäinen avattiin syyskuussa 1971. Suurin osa näistä vihjelinjoista kulkee Panmunjomin yhteisen turvallisuusalueen kautta, ja niitä ylläpitää Punainen Risti. Vuodesta 1971 lähtien Pohjois-Korea on poistanut vihjelinjat käytöstä 7 kertaa, viimeisen kerran helmikuussa 2016. Kim Jong-unin uudenvuodenpuheen jälkeen rajapuhelin avattiin uudelleen 3. tammikuuta 2018.[15]
New Delhi–Washington[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 2015 Washingtonin ja New Delhin välinen kuumalinja aloitti toimintansa. Päätös tämän puhelinlinjan perustamisesta tehtiin presidentti Barack Obaman Intian-vierailulla tammikuussa 2015.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vesa Linja-Aho: Kommentti: Painevalvontaa käytettiin yleisesti telekaapeleissa - ei vain kuumassa linjassa. Tekniikan Waiheita, 1.9.2017, nro 3, s. 77–78. ISSN 2490-0443. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ kuuma linja | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista www.tsk.fi. Viitattu 9.4.2020.
- ↑ a b kuuma linja | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista Telesanasto (TSK 18, 1991). Viitattu 9.4.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Washington-Moscow Hotline Crypto Museum. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b HS Turku | Kaverukset löysivät metsästä tolpan – Nyt he uskovat selvittäneensä kylmän sodan aikaisen tarkkaan varjellun salaisuuden Helsingin Sanomat. 1.9.2022. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ a b c d e f g Jarmo Huhtanen: Kuumaa linjaa katkoivat salamat ja lakot. Helsingin Sanomat, 27.9.2015, s. A 10–11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Oja, Heikki: Kuuman linjan jäljillä. Tekniikan Waiheita, 1.6.2017, nro 2, s. 70–74. ISSN 2490-0443. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Salaperäinen, ikkunaton rakennus sai Eijan lisäämään vauhtia koulumatkalla: ”Meillä puhuttiin aina punaisesta linjasta” is.fi. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ HS: Kuuman linjan jäljillä, https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009004287.html
- ↑ a b c Egilsson, Haraldur Þór: The Origins, Use and Development of Hot Line Diplomacy (PDF) Discussion Papers in Diplomacy. Netherlands Institute of International Relations ’Clingendael’. Arkistoitu 11.9.2011. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ India, Pakistan to establish nuclear hotline 20.6.2004. nbcnews. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Gienger, Viola. "China-U.S. Defense Hotline Shows Gulf Between Nations", 13.5.2011.
- ↑ Finally, a hotline between India and China 1 .11.2010. Ndtv.com.
- ↑ a b Narendra Modi-Barack Obama hotline becomes operational www.indianexpress.com. 21.8.2015. Washington: PTI Indian Express. (englanniksi)
- ↑ North Korea reopens hotline to South to discuss Olympics BBC News 3.1.2018
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarmo Huuhtanen, Kylmän sodan kuumaa linjaa supervaltojen välillä ohjattiin Helsingin Postitalosta. Hs.fi 4.10.2015 (jatkojuttu)