Kuulonsuojaimet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuulosuojat. Suojaustaso SNR 35 dB, H 40dB, M 32dB ja L 23dB.[1]

Kuulonsuojaimet eli kuulosuojaimet suojaavat kuuloa melulta. Niitä käytetään esimerkiksi rakennustyömailla, armeijassa, lentokentillä, ampumisessa tai tehtailla kun halutaan suojautua voimakkaalta melulta sen häiritsevyyden vuoksi tai pyrittäessä estämään kuulovaurio. Suojaimien kanssa saatetaan käyttää myös korvatulppia.

Kuulosuojaimissa voi olla sisäänrakennettuna radio tai bluetooth-yhteys.

Passiiviset kuulosuojaimet vaimentavat kaikkia ääniä. Aktiivisiksi kutsutut suojaimet pystyvät suodattamaan pois tietynlaisia ääniä ja jättämään toisenlaisia ääniä suojainten käyttäjän kuultavaksi: tällöin käyttäjä vaikkapa kuulee puheen, muttei melua. Laitteissa on usein ulkopuolella mikrofoni, joka nauhoittaa ulkopuolista ääntä. Nauhoitteesta suodatetaan esimerkiksi tietyntaajuiset äänet pois kuulokkeen elektroniikan suorittamien algoritmien avulla. Suodattu nauhoite toistetaan lähes välittömästi kuulokkeiden käyttäjän korvaan kuulokkeiden sisällä olevasta kaiuttimesta.[2][3]

Suojaustaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa Euroopan unionin maissa käytetty SNR-arvo (eng. Single Number Rating) kertoo desibeleinä kuinka paljon korvatulppa tai kuulosuojain vaimentaa ääntä. SNR vähennetään äänen todellisesta C-painotetusta voimakkuudesta desibeleinä (dBC), jolloin saadaan suojia oikein käyttävän A-painotettu äänialtistus (dBA). Painotuksesta kerrotaan alempana tarkemmin. Britannian Health and Safety Executive -järjestö (HSE) suosittelee lisäämään 4 dB lopulliseen arvoon tosimaailman tilannetta paremmin kuvaavan arvon saamiseksi, koska useimmat eivät käytä suojia täysin oikein.[4] Eli[5][4]

kuultu dBA = todellinen dBC – SNR + 4 dB

Jos melu on 100 dBC ja henkilöllä on SNR 28 dB -suojat, on henkilön äänialtistus suojaimia täysin oikein käytettäessä

100 dBC – 28 dB = 72 dBA

Tähän voidaan lisätä HSE:n suosittelema 4 dB, jolloin altistus on 76 dBA. Suojaus riittää, sillä vasta noin yli 85 dB jatkuva melu voi aiheuttaa kuulovaurion. Tarpeettoman suuri suojaus voi estää kommunikoinnin, jolloin esimerkiksi työpaikalla suojien käyttäjä ei kuule jonkun varoitushuutoa häntä uhkaavasta vaarasta.[4]

Myös SNR-arvoa todellisuutta paremmin vastaavaa HML-arvoa käytetään EU:ssa. Tällöin suojaimelle on annettu H (high), M (medium) ja L (low) arvot. Kuultu ääni lasketaan HML-kaavalla, joka on SNR-kaavaa hieman monimutkaisempi.[6][7]

Äänenpainotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C- ja A-painotukset ovat äänimittauksen standardeja. Vaikka desibelit sellaisenaan kertovat äänen todellisen voimakkuuden (ilmanpaineen), eivät ne kerro sitä, miltä ääni kuulostaa. Ihminen kuulee äänten ollessa hiljaisia parhaiten keskitaajuiset äänet: hyvin korkeat ja matalat äänet kuulostavat hiljaisemmilta kuin ne ovat. A-painotusta käytetään äänten ollessa hiljaisia, jolloin eri tajuuksisille äänille saadaan suunnilleen sama desibeliarvo näiden kuulostaessa samalta. Äänten ollessa kovia (yli 100 dB), ihmisen kuulokäyrä "litistyy" ja korkeat, keskikorkeat ja matalat äänet kuulostavat lähes yhtä voimakkailta. Tässä tilanteessa käytetään C-painotusta.[8][7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Technical Datasheet - Peltor Optime III 3M. Viitattu 28.7.2018.
  2. Nils Westerlund, Mattias Dahl, Ingvar Claesson: In-ear microphone techniques for severe noise situations (pdf) 2005. Blekinge Institute of Technology. Arkistoitu 14.8.2017. Viitattu 27.7.2018.
  3. Véronique Zimpfer, David Sarafian: Impact of hearing protection devices on sound localization performance. Frontiers in Neuroscience, 11.6.2014, nro 8. PubMed:24966807. doi:10.3389/fnins.2014.00135. ISSN 1662-4548. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c Liz Brueck: RR720 - Real world use and performance of hearing protection (pdf) 2009. Health and Safety Laboratory. Arkistoitu 15.12.2017. ”HSE recommends derating the attenuation of hearing protection by 4dB when estimating attenuation provided under real world conditions.” Viitattu 28.7.2018.
  5. Hearing Protector Performance - SNR Method noisemeters.co.uk. Arkistoitu 27.7.2018. Viitattu 27.7.2018.
  6. Hearing Protector Performance - HML Method noisemeters.com. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 27.7.2018.
  7. a b European Commission. Directorate-General for Employment, Social Affaires and Equal Opportunities.: How to avoid or reduce the exposure of workers to noise at work non-binding guide to good practice for the application of Directive 2003/10/EC of the European Parliament and of the Council on the minimum safety and health requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (Noise), s. 32-33, 88. Luxembourg: Publications Office, 2008. OCLC: 1044411334. ISBN 9789279084119. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.7.2018). doi:10.2767/61482.
  8. Frequency Weightings - A-Weighted, C-Weighted or Z-Weighted noisemeters.com. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 27.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuulonsuojaimet.