Kutilan työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heimola
Kutilan työväentalo
Kutilan työväenyhdistyksen talo.
Kutilan työväenyhdistyksen talo.
Sijainti Kutila, Hämeenlinna
Valmistumisvuosi 1916
Rakennuttaja Kutilan Työväenyhdistys ry
Omistaja yksityinen
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 2
Kerrosala 350 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kutilan työväenyhdistyksen talon kattotalkoot keväällä 1937.

Kutilan työväentalo on entisen Kalvolan kunnan (vuodesta 2009 alkaen osa Hämeenlinnaa) Kutilan kylässä sijaitseva työväentalo. Talo on nykyään (2022) yksityisomistuksessa. Talosta on käytetty myös nimeä Heimola.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutilan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 nimellä Kalvolan Torppariliitto. Nimi kuitenkin vaihtui Kutilan työväenyhdistykseksi jo seuraavana vuonna. Talokomitea muodostettiin vuonna 1909, mutta hanke viivästyi. Syksyllä 1913 yhdistys osti rakennuksen purettavaksi. Tontti saatiin kuitenkin hankittua vasta paria vuotta myöhemmin, ja ostetun rakennuksen hirret siirrettiin sinne tammikuussa 1916. Syyskuussa pidettiin eristesammalen keräystalkoot, eli talo oli tuolloin lähes valmis.[1]

Sisällissodan aikaan talo oli takavarikossa ja siellä toimi kulkutautisairaala. Talo vapautui takavarikosta keväällä 1919. Yhdistys oli seuraavan vuoden alussa ylivoimaisesti Kalvolan suurin työväenyhdistys; sen jäsenluku oli 55, yli kaksi kertaa seuraavaksi suurimman yhdistyksen jäsenmäärä.[1]

Vuonna 1937 talo siirrettiin paremmalle paikalle, ja samalla sitä laajennettiin. Tupaantuliaisia vietettiin heinäkuussa. Osallistujia oli noin 300. Taloa viimeisteltiin vielä pitkään, ja valmis se oli vuonna 1946.[1]

Sota-aikana yhdistyksen toiminta hiljeni, ja talokin oli kahdeksan kuukautta vuokrattuna Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus Invalidiliitolle. Kun vuokra-aika päättyi, yhdistys päätti laittaa talon pihalle metrin korkuisen hevospuomit. Lisäksi näyttämölle alettiin suunnitella sähkövaloa ja ulos ilmoitustaulua, joka laitettiinkin. Suunnitteilla oli myös elokuvakoneen hankinta 1950-luvun alussa, mutta suunnitelma ei toteutunut.[1]

Vuonna 1959 yhdistyksessä oli 33 jäsentä. Se kuitenkin jakautui kahtia, minkä jälkeen jäljelle jäi 18 jäsentä. Yhdistyksestä lähteneet perustivat Kutilan Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n.[1]

Vuonna 1984 yhtä lukuun ottamatta kaikki Kalvolan yhä toiminnassa olleet yhdistykset: Kutilan, Iittalan ja Taljalan työväenyhdistykset sekä Kutilan Sosialidemokraattinen yhdistys, liittyivät yhteen Kalvolan Sosialidemokraatit ry:ksi.[1]

Kutilan työväentalo oli Kalvolan Sosialidemokraattien omistuksessa vuoteen 2020 asti, jolloin se myytiin yksityishenkilölle. Myös Kutilan Kyläyhdistys havitteli taloa, mutta sen tarjous jäi liian alhaiseksi.[2][3]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvolan Voimistelu- ja Urheiluseura Isku perustettiin Kutilassa vuonna 1941.[1]

Vuoden 1945 aikana talolla järjestettiin 56 tanssit ja yhdeksät ohjelmalliset iltamat. Talon tilaisuuksissa oli tarkat säännöt: siellä ei saanut juoda alkoholia, tupakoida, pelata korttia, pitää lakkia päässä, kiroilla tai muuten käyttäytyä sopimattomasti. Vuonna 1946 pidettiin 25 yhdistyksen omaa tilaisuutta, muun muassa järjestö- ja ohjelmakursseja.[1]

Vuonna 1956 Osuusliike Häme avasi talossa elintarvikemyymälän. Kauppa sijoitettiin ravintolaan ja sen takana olleeseen huoneeseen. Kauppa muutti pois noin kymmenen vuoden jälkeen.[1]

Vuonna 2000 talolla juhlittiin Kalvolan sosialidemokraattien 100-vuotista toimintaa. Juhlapuhujana oli Päivi Lipponen.[1]

Rakennuksen vuonna 2020 ostaneella yksityishenkilöllä on suunnitelmissa järjestää siellä aikuisille tarkoitettuja ”diskoja” ja muita tapahtumia.[2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon pinta-ala on 350 m², josta suurin osa on juhlasalia. Lisäksi siinä on neljä asuinhuonetta yläkerrassa.[3] Alun perin nämä toimivat vahtimestarin asuntona sekä kokoustiloina.[1] Talo on rakennettu käsinveistetyistä hirsistä ja maalattu punaiseksi.[4][3] Alun perin se oli täysin puulämmitteinen, mutta vuodesta 1978 lähtien talo on lämmennyt osin sähköllä.[4]

Talossa oli alun perin pärekatto, mutta 1950-luvun alussa se uusittiin asbestikatoksi. Samalla salin lattia hiottiin sähköhöylällä ja öljyttiin. Asbestikatto vaihdettiin 1970-1980-lukujen vaihteessa peltikattoon.[1] Näyttämöä pienennettiin vuonna 1978.[4]

Kun talon omistajaksi oli vaihtunut Kalvolan Sosialidemokraatit ry, alkoi mittava peruskorjaus. Sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin kuisti, talon uudisosaan sisävessat, tontilla tehtiin uusi kaivo, keittiöön hankittiin modernit laitteet, kuten liesi, liesituuletin ja astianpesukone, näyttämölle asennettiin mekaniikkaa, jolla sitä sai suurennettua tai pienennettyä tarpeen mukaan, jne. Työ oli valmis vuonna 1993. Talkootunteja oli tehty kaikkiaan 3 260.[1]

Kun talo laitettiin myyntiin, siinä oli jälleen remonttitarvetta, kiireisimpänä viemärien päivitys.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Syrjänen, Heikki: Elämässä mukana. Kalvolan Sosialidemokraattien 100-vuotishistoriikki. Kalvolan Sosialidemokraatit ry, 2000. ISBN 952-91-3095-3.
  2. a b Ilta-Sanomat is.fi. 18.2.2021. Viitattu 9.12.2022.
  3. a b c d Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset hameenlinnankaupunkiuutiset.fi. 7.4.2020, no 118. Viitattu 9.12.2022.
  4. a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.