Kustaa Inkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kustaa Adolf Inkala (21. lokakuuta 1896 Oulu23. marraskuuta 1972[1]) oli suomalainen eversti.

Inkala valmistui Kadettikoulusta 1922 sekä sotakorkeakoulusta 1928 (ye-upseeri 1929). Hän palveli Tampereen rykmentissä nuorempana upseerina, komppanianpäällikkönä ja aliupseerikoulun johtajana. Salmin rajavartioston komentajan apulaisena Inkala toimi 1928-1936. Kannaksen rajavartioston komentajana ja rajakomendanttina hän oli 1936-1940. Talvisodan aikana 8.12.1939 alkaen Inkala komensi JR 11:a eli Ässärykmenttiä. Rajavartioston päällikön apulaisena hän toimi 1940-1945. Jatkosodan aikana Inkala toimi myös Karjalan armeijan esikunnan operatiivisen osaston päällikkönä. Jatkosodan lopulla hän komensi 10.7.1944 alkaen Rajajääkäriprikaatia.

Sodan jälkeen Inkala komensi Rajajääkärirykmentti 1:ä 1945-1946. Armeijakunnan esikuntapäällikkönä hän toimi 1947. Kotkan sotilaspiiriä hän komensi 1947-1948 ja Savonlinnan sotilaspiiriä 1948-1950. Vuodesta 1950 alkaen Inkala toimi Oulun sotilaspiirin johdossa ja siirtyi reserviin 1956.

Ylennykset: vänrikki 31.7.1919, luutnantti 16.5.1921, kapteeni 6.12.1925, majuri 6.12.1929, everstiluutnantti 16.5.1937, eversti 31.10.1941.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gallipoli : Tutkielma maa- ja merivoimien yhteistoiminnasta. Sotakorkeakoulun Upseerikerhon julkaisuja n:o 4. Otava 1929 (nimellä kapteeni Inkala)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 6.12.1972, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.3.2018.