Kurikan kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kurikan kaupunginkirjasto koostuu Kurikan pääkirjastosta, Jurvan kirjastosta, Jalasjärven kirjastosta ja vuonna 2022 käyttöönotetusta uudesta kirjastoauto Saimasta. Saima korvasi kaksi vanhaa kirjastoautoa Präntin ja Puukstaavin, ja liikennöi koko Kurikan alueella. Kurikan kirjastot kuuluvat vuonna 2017 toimintansa aloittaneeseen Eepos-kirjastokimppaan.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjastojen kokoelmiin kuuluu kirjoja, äänikirjoja, elokuvatallenteita (dvd ja blu-ray), musiikkiaineistoa (musiikkikirjoja, nuotteja ja äänitteitä), konsoli- ja lautapelejä, liikuntavälineitä ja lehtiä. Kurikan kirjastojen erikoisuuksia ovat lainattavat metallinpaljastimet, pizzauuni ja kirkasvalolamppu. Laina-ajat vaihtelevat aineistolajeittain.

Kaikissa kirjastoissa on oma kotiseutukokoelmansa, johon on talletettu paikallista aineistoa. Kotiseutukokoelman aineistot eivät ole lainattavissa, mutta niihin voi tutustua kirjastossa. Pääkirjastosta löytyy Kurikka-lehti mikrofilmeinä vuodesta 1928 alkaen.

Kurikan kirjastojen asiakkaat saavat kirjastokortillaan käyttöönsä myös Eepos-kirjastojen yhteiset e-aineistot eli äänikirjat ja e-kirjat, musiikkiaineistot ja elokuvapalvelun. Ajantasaisen listauksen käytössä olevista palveluista löytää Eepos-Finnan sivuilta [1].

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kirjastot tunnetaan alueellaan tapahtumamyönteisyydestään. Kirjastojen kattojen alla järjestetäänkin mm. satutuokioita, digiopastuksia, lukupiirejä, kirjailijavierailuita, asiantuntijaluentoja, musiikkitapahtumia ja kirjavinkkauksia. Lukukoiralle pääsee lukemaan Jalasjärven ja Jurvan kirjastoissa. Tapahtumia järjestetään kaiken ikäisille.

Muut palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikista kirjastoista löytyy lehtilukusali, asiakastietokoneita tulostusmahdollisuudella ja kopiointimahdollisuus. Pääkirjastossa ja Jurvan kirjastossa on varattavat kokous-/ryhmätilat, joita pystyy käyttämään kirjaston henkilökunnan ollessa paikalla.

Kaikissa Kurikan kirjastoissa otettiin tammikuussa 2021 käyttöön omatoimikirjastojärjestelmät, joiden ansiosta aukioloaikoja saatiin pidennettyä omatoimisella asioinnilla aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Omatoimikirjastot ovat käytettävissä vuoden jokaisena päivänä, mutta ennen kuin palvelun saa käyttöönsä, siitä tulee tehdä erillinen sopimus kirjastossa asioimalla.

Kirjastoista löytyy myös maksuttomat mediapajat, joiden laitteistokapasiteetti vaihtelee yksiköittäin. Laajin laitteistovalikoima löytyy pääkirjastosta. Mediapajan laitteilla saa mm. muunnettua LP-levyjä, kasetteja ja VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon.

Pääkirjaston historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurikan kirjasto on perustettu kansankirjastojen perustamisen vuosikymmenenä, 1860-luvulla. Silloin Suomeen perustettiin 242 kirjastoa. Tarkalleen ottaen Kurikan kirjasto perustettiin 1863. Kirjaston ensimmäiset 60 kirjaa hankki Kappalainen Fredrik Johan Leidenius, ja ne olivat pääasiassa uskonnollisia. Kirjaston alkuperäinen sijoituspaikka oli kirkon sakaristo,[1] mutta käytännössä se ei sijainnut siellä, vaan Herman Hermaninpoika Plosila piti kirjastoa auki kotonaan yhden tunnin viikossa,[1] kirkon menojen jälkeen sunnuntaisin.

Toimintavuosiensa aikana Kurikan kirjasto on muuttanut useita kertoja. Kirjasto on sijainnut 1880-luvulla Kankaan kansakoululla, 1935-1951 kunnantalolla osoitteessa Seurapuistikko 4, vuosina 1951-1958 Nuorisoseurantalossa nykyisen kirjaston paikalla osoitteessa Seurapuistikko 2 sekä vuosina 1958-1982 entisellä Kirkonkylän koululla eli nykyisessä nuorisotalo Kurnussa. Kurikan nykyisen kirjastotalon rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1981, ja asiakkaille kirjasto avautui joulukuussa 1982. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola.

Kunta on ollut mukana kirjaston arjessa vuodesta 1875, jolloin se ryhtyi antamaan pienen osan saamistaan viinavoittovaroista kirjanhankintaan. Kunnantalolla kirjasto oli kunnan omistuksessa, ja se vastasi jo nykyistä kunnallista kirjastoa. 1920-luvulla nimetty toimikunta luetteloi kirjavarat, kortistoi ne ja laati kirjastolle sääntöehdotuksen. Lähde ei kerro, oliko säännöstö luotu kirjaston henkilökunnalle vai lainaajille. Kunnantalon vuosiin mahtuu yksi vuosi, jolloin kirjaston toiminta oli keskeytetty, luultavimmin sodan takia.

Kunnantalolta kirjasto siirtyi Nuorisoseurantalolle, jossa kirjoja lainattiin 7 vuotta. Kirjasto oli tällöin auki myös päivällä. 1958 kirjat siirrettiin entisen Kirkonkylän koulun toiseen kerrokseen. Tätä pidettiin suurena askeleena, olihan tilat varta vasten saneerattu kirjaston käyttöön.[1] Tässä kirjastossa oli tilaa 250 neliömetriä ja kirjoja yli 50 000 kappaletta.[2].

Kurikan nykyisessä kirjastossa Seurapuistikolla tilat palvelevat hyvin tänäkin päivänä. Alkuperäistä tilajakoa on vuosien varrella jonkin verran muutettu palvelemaan paremmin kirjaston tarpeita muuttuvassa maailmassa.

Kuntaliitosten myötä Jurvan kirjasto tuli osaksi Kurikan kaupunginkirjastoa vuoden 2009 alusta ja Jalasjärven kirjasto vuoden 2016 alusta lähtien.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kurikan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kurikan kirjasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]