Kuppi kummaa
| Kuppi kummaa | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kuppi kummaa |
| Tekijä | Antti Immonen |
| Valmistumisvuosi | |
| Julkistettu | |
| Taiteenlaji | Julkinen taide |
| Teostyyppi | Veistos |
| Materiaali | Säänkestävä teräs, ruostumaton teräs ja pronssi |
| Korkeus | 3,6 m |
| Leveys | 3,4 m |
| Kokoelma | HAM Helsingin taidemuseo |
| Sijainti | Vuosaari, Suomi |
| Koordinaatit | 60°12′18″N 25°08′51″E / 60.20508°N 25.147589°E |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuppi kummaa on kuvanveistäjä Antti Immosen veistos Helsingin Vuosaaren Kahvipavunkujan ja Kahvikadun risteyksessä olevalla aukiolla. Teoksen pituus on 12,6, leveys 3,4 ja korkeus 3,6 metriä. Se koostuu neljästä osasta. Materiaaleina ovat ruostumaton ja corten-teräs, sekä pronssi.[1]
Vuosaari on eräs esikaupunkialue, jossa Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin taidemuseo HAM ovat tehneet yhteistyötä. Kuppi kummaa on suurimmaksi osaksi kustannettu HAM:in julkisen taiteen määrärahalla. Teos paljastettiin 30.10.2019.[2]
Taideteos kuvastaa alueen historiaa. Se sijaitsee Vuosaaren Kahvikorttelissa, joka koostuu kuudesta kerrostalosta. Tavoitteena on, että sen myötä Vuosaaren ilme muuttuu lähemmäksi kaupunkimaista yleiskuvaa ja tunnelmaa. Vuosaaren Aurinkolahdessa toimi vuodesta 1967 alkaen Pauligin kahvipaahtimo ja yrityksen vuonna 2009 valmistunut uusi kahvipaahtimo sijaitsee Vuosaaren sataman lähellä.
Antti Immosen mukaan Kuppi kummaa -teoksen lähtöajatuksena on ollut keskustelu ihmisten kohdatessa kahvipöydässä. Keskustelun sisällöt voivat olla mitä vain, vaikka tilanne on jo muodostunut lähes seremonialliseksi. Teos kuvastaa yhtä aikaa välitöntä hetkeä ja sitä edeltänyttä monivaiheista prosessia.
Yksi teoksen osista, suuri paahtomalja on peräisin Paulig Oy:n paahtimosta. Näin Kuppi kummaa kertoo myös kahvin synnystä. Antti Immosen mukaan ”Teoksen voi nähdä kuvana biologisesta ja teollisesta tapahtumasarjasta, joka johtaa kahviviljelmällä olevasta puusta monien vaiheiden kautta tilanteeseen, jossa kahvihetki toimii näyttämönä ihmisten kohtaamiselle ja keskustelutilanteelle. Kahvittelusta ei ehkä voi sanoa muodostuneen ’länsimaista kahviseremoniaa’, mutta jonkinlaista kaavamaisuutta ja rakenteita siitä on löydettävissä.”
"Toivon teoksen välittävän jotain tästä yhtäaikaisesta rakenteellisuudesta ja kuplivaan keskusteluun sisältyvästä vapaudesta, leikillisyydestä ja rentoudesta”, sanoo Antti Immonen.
Antti Immonen suosii taiteessaan leikkimielistä kokeilua ja variointia ja antaa tilaa sattumalle. Valmis veistos on usein pysäytyskuva jatkuvasta kokeilevasta purkamis- ja kokoamisleikistä. Immonen on tehnyt julkisia taideteoksia esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen ja Kuopion lentoaseman kiertoliittymään, sekä Helsingin Vanhankaupungin Metropolia-rakennukseen.[2]
Yksityiskohtia teoksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Teoksen spiraalin muotoinen osa. -
Osa teoksesta. -
Teoksen keskellä on pronssiin valettu ja teräsrakenteinen osa. -
Teoksen osa, joka on Pauligin kahvipaahtimosta peräisin oleva paahtomalja. -
Yleiskuva teoksesta ja ympäristöstä luoteesta kuvattuna.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuppi kummaa (taiteilijan verkkosivu) Antti Immonen. Viitattu 25.12.2019.
- ↑ a b Uusi julkinen taideteos Antti Immoselta Vuosaaren Kahvikortteliin HAM. 28.10.2019. STT/HAM. Viitattu 25.12.2019.