Siirry sisältöön

Kuperjanovin jalkaväkipataljoona

Wikipediasta
Kuperjanovin jalkaväkipataljoona (Kuperjanovi jalaväepataljon)
Pataljoonan kuuluisa pääkallotunnus
Pataljoonan kuuluisa pääkallotunnus
Toiminnassa 1918–1940
1992–
Valtio  Viro
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit jalkaväki
Rooli kevyt jalkaväki
Osa joukkoa 2. jalkaväkiprikaati
Koko pataljoona
Varuskunta Taaran varuskunta, Võru
Lempinimi Kup
Kuperjanovlased
Lippu hopea ja musta
Sodat ja taistelut Viron vapaussota
Vuosipäivät 23.12., 18.3.
Komentajat
Nykyinen komentaja Everstiluutnantti Jaan Kessel
Tunnettuja komentajia Julius Kuperjanov
Jaan Unt
Johannes Kert

Kuperjanovin jalkaväkipataljoona (vir. Kuperjanovi jalaväepataljon) on Viron puolustusvoimien jalkaväkipataljoona, joka kuuluu Viron maavoimien 2. jalkaväkiprikaatiin. Sen sijaintipaikka on Taaran varuskunta Võrussa. Kooltaan se on yksi Viron suurimmista pataljoonista ja samalla symbolisesti merkittävimmistä yksiköistä. Pataljoona on nimetty virolaisen vapaussoturin Julius Kuperjanovin mukaan.

Pataljoonan pääasiallinen tehtävä rauhan aikana on kouluttaa varusmiehistä reserviläisiä. Perinteikkään jalkaväkipataljoonan sotilaat tunnetaan nimellä kuperjanovilaiset (vir. kuperjanovlased), ja yksikköä pidetään korkeatasoisena joukkoyksikkönä, jolla on vahva yhteishenki.

Viron vapaussodan sankari, luutnantti Julius Kuperjanov, perusti sissipataljoonan joulukuussa 1918 ja kaatui sen komentajana pari kuukautta myöhemmin. Pataljoona saavutti kunniakkaan maineensa Etelä-Viron vapauttajana ja vapaussodan eliittijoukkona. Tämä myös koitui sen kohtaloksi, kun lähes ensitöikseen neuvostomiehittäjät lakkauttivat sen 21. kesäkuuta 1940. Pataljoona perustettiin uudelleen 18. maaliskuuta 1992 Viron palautettua itsenäisyytensä.

Pataljoonan komentajana toimii everstiluutnantti Jaan Kessel.

Pataljoona kouluttaa jalkaväen yksiköitä ja tarjoaa aliupseerikoulutusta. Näin ollen pataljoonan koko on rauhanaikanakin 75 prosenttia sodanaikaisesta kokoonpanosta.

Rauhanajan koostumukseen kuuluvat:

Pataljoona toimii Võrun historiallisessa Taaran varuskunnassa osoitteessa Kose tee 3a. Samassa paikassa sijaitsi ennen toista maailmansotaa Viron armeijan 7. jalkaväkirykmentti. Alueella on kolme sotaa edeltävältä ajalta periytyvää, sittemmin modernisoitua ja kunnostettua, kaksikerroksista kasarmirakennusta, joihin mahtuu 800–1 000 varusmiestä.

Vaikka joukkoyksikkö on aina tunnettu Kuperjanovin pataljoonana ja kuperjanovilaisina, sen virallinen nimimuoto on vaihdellut historian aikana seuraavasti:

  • Kuperjanovin partisaanien osasto (Kuperjanovi partisanide salk) (Julius Kuperjanovin itsensä käyttämä nimitys 2. päiväkäskyssään 25.12.1918)
  • Tarton maakunnan puolustuspataljoona (Tartu maakonna kaitsepataljon). (Joukkoyksikön virallinen nimi 23.12.1918–25.1.1919)
  • Tarton partisaanipataljoona (Tartu partisanipataljon) (25.1.1919–3.2.1919)
  • Yliluutnantti Kuperjanovin partisaanien pataljoona (Ülemleitnant Kuperjanovi partisanide pataljon). (3.2.1919–1.12.1919) (Julius Kuperjanov kaatui 2.2.1919)
  • Kuperjanovin partisaanien rykmentti (Kuperjanovi partisanide polk) (1.12.1919–16.3.1921)
  • Kuperjanovin partisaanien pataljoona (Kuperjanovi Partisanide Pataljon) (1921-1940)
  • Kuperjanovin erillinen jalkaväkipataljoona (Kuperjanovi üksik-jalaväepataljon) (18.3.1992–31.1.2003)
  • Jalkaväen koulutuskeskus "Kuperjanovin erillinen jalkaväkipataljoona" (Jalaväe Väljaõppekeskuseks "Kuperjanovi Üksik-jalaväepataljon") (1.2.2003–31.12.2008)
  • Kuperjanovin jalkaväkipataljoona (1.1.2009–)

Komentajat kautta aikain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • yliluutnantti Julius Kuperjanov (1918–1919)
  • kapteeni Jaan Unt (1920)
  • everstiluutnantti Vilhelm-Richard Kohal
  • everstiluutnantti Eduard-Ervin Liibus
  • everstiluutnantti Eduard Marguste (1939–1940)
  • kapteeni Johannes Kert