Kuninkaallisen draamateatterin oppilaskoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuninkaallisen draamateatterin oppilaskoulu (ruots. Kungliga Dramatiska Teaterns elevskola) eli Dramatenin oppilaskoulu (ruots. Dramatens elevskola) oli vuosina 17871964 toiminut Ruotsin korkeinta teatterikoulutusta antanut oppilaitos. Koulu oli Tukholmassa kiinteässä yhteydessä kansalliseen pääteatteriin Kuninkaalliseen draamateatteriin eli Dramateniin.

Oppilaskoulun oppilaita vuonna 1922: (vasemmalta oikealle) Lena Cederqvist, Karl-Magnus Thulstrup, Mona Mårtensson, Mimi Pollak, Vera Schmiterlöw, Greta Garbo, Alf Sjöberg ja Håkan Westergren.

Kuninkaallisen draamateatterin oppilaskoulun perusti taiteita harrastanut kuningas Kustaa III vuonna 1787. Tätä ennen näyttelijäksi oli kouluttauduttu oppipoikaperiaatteella vanhemman kollegan ohjauksessa. Koulun opetus kytkeytyi voimakkaasti ranskalaiseen traditioon 1793, kun koulun johtoon nimitettiin ranskalaislähtöinen aviopari Anne Marie Milan Desguillons ja Joseph Sauze Desguillons[1]. Kuninkaallisen draamateatterin uudisrakennuksen valmistuttua 1907 koulu siirtyi samaan rakennukseen. Koulun käytössä ollut näyttämö toimii nykyään yhtenä Dramatenin kuudesta näyttämöstä nimellä Tornrummet[2].

Aluksi yhden lukuvuoden kestänyt koulutus laajennettiin kaksivuotiseksi 1910-luvulla. 1930-luvulta lähtien tuli pakolliseksi kolmas vuosi, jonka aikana oppilas harjoitteli Dramatenissa. 1940-luvun lopussa käynnistyi Alf Sjöbergin johdolla ohjaajalinja. Koulun tarjoama, klassisiin metodeihin nojaava ja vahvasti emoteatteri Dramatenin arkeen nivoutuva[3] teatteriopetus arvioitiin Euroopan laadukkaimpiin kuuluvaksi.

Vuosikymmenien aikana suuri osa Ruotsin merkittävimmistä näyttelijöistä hankki oppinsa oppilaskoulusta. Greta Garbo aloitti kaksivuotisen koulutuksensa 16-vuotiaana 1922[4]. Myös Ingrid Bergman ja monet Bergman-näyttelijät, kuten Gunnar Björnstrand ja Max von Sydow, opiskelivat laitoksessa.

1960-luvulla valtio päätti erottaa teatterikoulutuksen teatterin yhteydestä ja ottaa sen omaan hallintaansa (Statens scenskola). Taustalla vaikutti muun muassa virinnyt perinteisten opetusmetodien arvostelu ja kiinnostus modernimpaan metodinäyttelemiseen, mutta myös rakennuksen tilanpuute oli ilmeinen. Lopullisen ratkaisun oppilaskoulun lakkauttamisesta teki vuonna 1964 Dramatenin silloinen johtaja Ingmar Bergman, joka oli kyllästynyt näyttelijäharjoittelijoiden vaatimaan huomioon. Dramatenin oppilaskoulun aseman peri Tukholman teatterikorkeakoulu, ja myöhemmin teatterikorkeakoulu on perustettu myös Malmöhön, Göteborgiin ja Luulajaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.