Kungsholmen (saari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tukholmalaisesta saaresta. Tukholmassa on myös olemassa samanniminen kaupunginosa ja kaupunginosa-alue. Myös muualla on olemassa Kungsholmenia.
Kungsholmen
Kungsholmen panorama Skinnarviksberget 2011.jpg
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
47 m mpy. [1]
Pinta-ala
3,91 km²
Väestö
Asukasluku
61 824 (2019) [2]
Asutuskeskukset
Kungsholmen (kaupunginosa-alue)
Kungsholmenin kaakkoispää
Klara sjö
Kartta saaresta vuodelta 1754, jolloin kaupunkirakentaminen levisi saarelle.

Kungsholmen tai Kungsholms on Mälarenin saari Ruotsissa Tukholman kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.[1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungsholmen sijaitsee Mälarenin itäosassa aivan Tukholman kaupunkitaajamassa. Saari jää Riddarfjärdenin ja Ulvsundasjönin väliin niin, että saaren pohjoispuolella näitä järvenosia yhditstää toisiinsa jokimainen kanava Karlbergskanalen–Karlbergssjön–Barnhusviken–Klarasjö. Saaren eteläpuolella saaren voi kiertää veneellä ajamalla Ulvsundasjönistä etelään Tranebergssundiin, kääntymällä sitten kaakkoon Lilla Essingenin salmista ja Långholmenin edustalta Riddarfjärdeniin. Kungsholmenin pituus on 3,6 kilometriä ja leveys on 1,6 kilometriä. Sen pinta-ala on 391 hehtaaria eli 3,9 neliökilometriä. Saaren ympärysmitta on noin 8,9 kilometriä ja saaren korkein kohta sijaitsee Stadshagsplanilla 47 metrin korkeudella mpy. [a] Mantereelta tulee saarelle 12 siltaa sekä eräitä metroyhteyksiä.[1][3][4]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari ja viereiset kaksi pienempää saarta Lilla Essingen ja Stora Essingen muodostavat yhdessä Kungsholmenin kaupunginosa-alueen. Siihen kuuluu Kungsholmenin saarella sijaitsevat kaupunginosat Kungsholmen, Stadshagen, Kristineberg, Fredhäll ja Marieberg ja pienemmillä saarilla sijaitsevat niiden omat kaupunginosat. Kungsholmenin kaupunginosa on maa-alaltaan näistä suurin. Saaren asukasluku selviää vähentämällä kaupunginosa-alueen asukasluvusta Lilla- ja Stora Essingenin asukasluvut. Vuonna 2019 oli asukkaita 61 800 [2].[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400-luvulla Kungsholmenin saarta asuttivat fransiskaanit, ja tuohon aikaan luostari tunnettiin nimellä Munklägret tai Gråbrödraklostret. Munkit perustivat tiiliruukin, mutta elättivät itsensä myös viljelemällä ja kalastamalla. Vuonna 1527 saari otettiin kruunulle osana uskonpuhdistuksen reformia. Munklägretiin rakennettiin vuonna 1645 ensimmäinen silta. Saaren nimeksi tuli Kungsholmen vuonna 1672 ja saarelle muodostettiin oma seurakunta. Saari oli vielä 1700-luvun alkupuoliskolla rakentamatonta aluetta, mutta vuosisadan loppupuoliskolla ilmaantuu kaakkoisosiin ruutukaava-aluetta. Niinkin myöhään kuin 1890-luvulla olivat saaren luoteisosat vielä peltomaata.[a]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Kungsholmen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kungsholmen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
  2. a b Områdesfakta, start.stockholm, viitattu 6.3.2021
  3. Mälaren-Riddarfjärden (SE658020-162623) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
  4. Mälaren-Ulvsundasjön (SE658229-162450) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungsholmen