Siirry sisältöön

Kummittelijoita

Wikipediasta
Kummittelijoita
Gengangere
Ensimmäisen kirjapainoksen kansi.
Ensimmäisen kirjapainoksen kansi.
Kirjoittaja Henrik Ibsen
Kirjoitettu 1881
Alkuperäiskieli norja
Tyylilaji draama
Tapahtumapaikka ja -aika Rouva Helena Alvingin maatila erään suuren vuonon luona Länsi-Norjassa
Kantaesitys 20. toukokuuta 1882
Kantaesityspaikka Aurora Turner Hall, Chicago, Illinois, Yhdysvallat

Kummittelijoita (norj. Gengangere, suomennettu myös nimillä Kummittelijat ja Aaveita) on norjalaisen Henrik Ibsenin kolminäytöksinen näytelmä vuodelta 1881. Se kritisoi sovinnaismoraalia ja paljastaa tekopyhyyden seurauksia.[1]

Näytelmän ovat suomentaneet Elias Erkko vuonna 1886, Eino ja Katri Palola vuonna 1962 nimellä Kummittelijat sekä Arja Kantele vuonna 2001 nimellä Aaveita.

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmä kertoo rouva Helena Alvingista, joka on rakentamassa lastenkotia edesmenneen aviomiehensä muistoksi. Vaikka kapteeni Alvingia pidettiin kunnioitettuna miehenä, rouva Alving tietää totuuden hänen alkoholismistaan ja moraalittomasta elämästään. Pariskunnan poika Osvald palaa kotiin Pariisista, mutta sairastaa perinnöllistä kuppaa. Paljastuu, että kartanon palvelijatar on synnyttänyt kapteeni Alvingille tyttären, Reginan, joka ei tunne alkuperäänsä. Kun Osvald ja Regina alkavat lähentyä, totuus selviää: he ovat sisarpuolia.[2]

Avajaisia edeltävänä yönä lastenkoti palaa poroksi. Pastori Manders, joka vastasi rahoituksesta mutta ei suostunut ottamaan vakuutusta, tekee salaisen sopimuksen puuseppä Engstrandin kanssa suojellakseen mainettaan. Osvald pyytää äitiään lupaamaan, että tämä antaisi hänelle yliannostuksen morfiinia, jos sairaus vie häneltä toimintakyvyn. Näytelmä päättyy auringonnousuun, kun Osvald on sairauden viimeisessä vaiheessa ja äidin on päätettävä, täyttääkö hän poikansa toiveen.[2]

Henkilöhahmot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmän henkilöhahmot ovat:[3]

  • Rouva Helena Alving, kapteeni ja kamariherra Alvingin leski
  • Osvald Alving, hänen maalaripoikansa
  • Pastori Manders
  • Puuseppä Engstrand
  • Regina Engstrand, rouva Alvingin talonväkeä

Julkaisu ja kantaesitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Inge Keller, Ulrich Mühe ja Simone von Zglinicki näytelmän esityksessä Berliinissä vuonna 1983.

Kummittelijoita julkaistiin ensimmäisen kerran kirjana Gyldendalske Boghandelin kustantamana Kööpenhaminassa 13. joulukuuta 1881, ja siitä otettiin 10 000 kappaleen painos. Kirja sai aikaan ennennäkemättömän voimakkaan kohun, jollaista Ibsen ei ollut aiemmin kokenut. Teosta syytettiin nihilismistä, kirkon arvojen loukkaamisesta, vapaan rakkauden puolustamisesta sekä tabujen, kuten insestin ja kuppataudin, käsittelystä. Kohu vaikutti kirjan myyntiin: suuria määriä myymättömiä kappaleita palautettiin kustantajalle, ja monet kirjakauppiaat häpesivät pitää teosta esillä. Uutta painosta ei tarvittu ennen vuotta 1894.[2]

Näytelmää tarjottiin useille skandinaavisille teattereille, mutta kaikki kieltäytyivät esittämästä sitä – mukaan lukien Tanskan kuninkaallinen teatteri ja Ruotsin Kuninkaallinen draamateatteri. Lopulta Kummittelijoita sai kantaesityksensä Aurora Turner Hallissa Chicagossa 20. toukokuuta 1882. Esitys oli norjankielinen ja suunnattu skandinaavisille siirtolaisille. Rouva Alvingin roolissa nähtiin tanskalainen Helga von Bluhme, ja muut roolit esittivät tanskalaiset ja norjalaiset amatöörinäyttelijät.[2]

Esityshistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmän ensimmäinen eurooppalainen esitys nähtiin Helsingborgissa 22. elokuuta 1883 ruotsalaisen August Lindbergin teatteriseurueen esittämänä. Lindberg ohjasi esityksen ja näytteli itse Osvaldin roolin. Helsingborgin ensi-illan jälkeen esitys vietiin Kööpenhaminaan, Tukholmaan ja ensimmäistä kertaa myös Norjaan, Kristianian Møllergadens-teatteriin, 17. lokakuuta 1883. Esitys sai erittäin myönteiset arvostelut ja sitä esitettiin syksyn 1883 aikana ainakin 75 kertaa.[2]

D. W. Griffithin tuottama näytelmän yhdysvaltalainen elokuvasovitus Ghosts vuodelta 1915.

Näytelmän ensimmäinen englanninkielinen esitys järjestettiin Royalty-teatterissa Lontoossa 13. maaliskuuta 1891.[4] Yhdysvalloissa se esitettiin ensi kerran englanniksi Broadwaylla, New Yorkin Berkeley Lyceum -teatterissa, 5. tammikuuta 1894. Näytelmä on ollut Broadwaylla tuotannossa yhteensä 15 kertaa vuosien 1894–1982 aikana.[5] Off-Broadwaylla sitä on esitetty 1970-luvulta alkaen, esimerkiksi Mitzi E. Newhouse -teatterissa vuonna 2025.[6] Isossa-Britanniassa näytelmää on esitetty muun muassa Lontoon West Endillä vuosina 1928, 1967, 1986–1987 sekä 2013–2014, jolloin se oli ehdolla viidessä Olivier-palkintokategoriassa ja voitti kolmessa niistä.[7][8]

Suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmä sai Suomen kantaesityksensä ruotsiksi Svenska Teaternissa 2. marraskuuta 1883.[9] Suomeksi se esitettiin ensi kerran Helsingin Työväen Teatterissa 1. helmikuuta 1903. Myöhemmin näytelmää on esitetty muun muassa Kansallisteatterissa vuosina 1904 ja 1983, Turun Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1928 sekä Oulun kaupunginteatterissa vuonna 1972.[10]

Sovitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmän pohjalta on tehty lukuisia elokuva- ja televisiosovituksia eri kielillä.[11] Yksi merkittävimmistä on Elijah Moshinskyn ohjaama brittiläinen televisionäytelmä Ghosts, joka esitettiin ensi kerran BBC:llä vuonna 1987. Päärooleissa esiintyvät Judi Dench, Kenneth Branagh, Michael Gambon, Freddie Jones ja Natasha Richardson.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuiper, Kathleen: Ghosts Encyclopædia Britannica. viimeksi päivitetty 30.3.2020. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e The Virtual Ibsen Centre: Ghosts (1881) Oslon yliopiston humanistinen tiedekunta. 10.7.2023 (viimeksi päivitetty 2.6.2025). Oslon yliopisto. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Erkko, Elias (suom.) & Tapio Riikonen: The Project Gutenberg eBook of Kummittelijoita: Kolminäytöksinen perhenäytelmä Gutenberg.org. 20.5.2014 (viimeksi päivitetty 24.10.2024). Project Gutenberg. Viitattu 15.7.2025.
  4. ↑ English first performances Ibsen.net. 12.5.2004. Arkistoitu 6.7.2010. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Ghosts IBDB (Internet Broadway Database). The Broadway League. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Search: Ghosts Spectra.Theater. Spectra Media Collective. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Ghosts Theatricalia. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Olivier Winners 2014 Laurence Olivier Awards. The Society of London Theatre. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Search. Work Title: Ghosts / Gengangere IbsenStage (The Ibsen Stage Performance Database). Oslon yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Esityshaku: Kummittelijoita iLONA. Ilona esitystietokanta. Viitattu 15.7.2025.
  11. ↑ Screen Versions: Ghosts Ibsensociety.org. Ibsen Society of America. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Wyver, John: Theatre Night: Ghosts (BBC, 1987) SCREEN PLAYS / Theatre plays on British television. 30.9.2013. Viitattu 15.7.2025. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ibsen, Henrik: Kummittelijoita: kolminäytöksinen perhenäytelmä. (Gengangere, 1881.) Suomentanut Elias Erkko. Tampere: Hagelberg, 1886.
  • Ibsen, Henrik: Kummittelijat. (Gengangere, 1881.) Suomentanut Eino ja Katri Palola. Julkaisussa Valitut draamat 4. Porvoo: WSOY, 1962.
  • Ibsen, Henrik: Aaveita. (Gengangere, 1881.) Suomentanut Arja Kantele. Helsinki: Näytelmäkulma, 2001.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kummittelijoita&oldid=23621944”