Siirry sisältöön

Kulttuurituottaja

Lisää linkkejä
Wikipediasta

Kulttuurituottaja (AMK), ruotsiksi kulturproducent (YH), on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä[1][2][3]. Tutkinto suoritetaan kulttuurituotannon koulutusohjelmassa ja opinnot kestävät neljä vuotta[1][2][3]. Koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi kulttuuri liiketoimintana, tapahtumatuottaminen, mediatuottaminen tai sosiokulttuurinen työ.

Kulttuurituottajat toimivat erilaisissa suunnittelu-, tuotanto-, asiantuntija-, markkinointi- ja ohjaustehtävissä muun muassa järjestöissä, kulttuurialan yrityksissä sekä kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa[1][2][3]. Koulutus antaa myös valmiudet kulttuurialan itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen ja managerointiin[1][2][3].

Vuonna 2025 kulttuurituottajan koulutusta tarjoavat Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak (Jyväskylä, Kauniainen, Turku ja verkkototeutus),[2] Metropolia Ammattikorkeakoulu (Helsinki)[1] sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seamk[3].

Helsingissä sijaitseva ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Arcada opetti aikaisemmin myös kulttuurituotantoa, mutta ilmoitti vuoden 2025 kesäkuussa, että kulttuurituotannon tutkinto lopetetaan uudelleenjärjestelyjen seurauksena[4]. Arcadaa kohtasi 1,4 miljoonan euron säästötarpeet, ja se päätyi lopettamaan kulttuurituotannon lisäksi kaksi muutakin tutkinto-ohjelmaa[4][5]. Päätös herätti vastusta kulttuurituottajien ja kulttuurialan ammattilaisten keskuudessa. Arcadan kulttuurituottajien opiskelijayhdistys perusti lopettamista vastaan adressin, joka keräsi lähes 1 500 allekirjoitusta[6].

Myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa (nykyisin osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkia) on voinut aikaisemmin opiskella kulttuurituotantoa. Alan opetus lopetettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa 2010-luvun alussa[7].

Kulttuurituotannossa on mahdollista suorittaa myös ylempi ammattikorkeatutkinto, jonka laajuus on 60 opintopistettä[8]. Tutkinnon suunniteltu kesto on vuodesta kahteen vuoteen riippuen korkeakoulusta[9][8][10]. Kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tarjoaa Humak[8], Metropolia[10] ja Seamk[9]. Ylemmän ammattikorkeakoulun kulttuurituottajan tutkinnon suorittanut saa käyttää ammattinimikettä kulttuurituottaja (YAMK)[8][9][10].

Kulttuurituotannon opintokokonaisuus on tarjolla sivuainekokonaisuutena myös Turun yliopistossa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmaa[11].

Kulttuurituotantokoulutuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurituotannon koulutus syntyi opistotasoisen kulttuurisihteerin koulutuksen pohjalta[12]. Ensimmäiset kulttuurisihteerikoulutukset järjestettiin 1970-luvulla[12]. Nimike vakiintui, kun vuonna 1981 astui voimaan Kuntien kulttuuritoimintalaki[12]. Kuntiin vahvistui tarve ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja edistävät kuntien kulttuuritoimintaa[12].

1990-luvulla muuttunut kuntien virkarakenne vähensi kulttuurisihteerien määrää[12]. Kunnan lisäsivät myös enemmän ostopalveluina järjestettyjen kulttuuripalvelujen määrä[12]. Ammatillisen koulutuksen laitokset reagoivat muutokseen muuttamalla kulttuurisihteerin tutkinnon kulttuuriohjaajan tutkinnoksi vuonna 1996[12].

Seuraava muutos tapahtui jo vuonna 1998, kun ammattikorkeakoulut syntyivät[12]. Kulttuurisihteerin- ja ohjaajan koulutusta tarjonneet kansanopistot rakensivat yhdessä kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkintoa. Mukana olivat Paasikivi-opisto Turusta, Alkio-opisto Jyväskylästä (entinen Korpilahden kunta) ja Työväen Akatemia Kauniaisista[12]. Ensimmäisenä kulttuurituotannon koulutusta alkoi opettamaan Humanistinen-ammattikorkeakoulu Turussa, Jyväskylässä ja Kauniaisissa, eli mukana olleiden opistojen kotipaikkakunnilla[12]. Näissä toimipisteissä opetetaan edelleen kulttuurituotantoa Humakissa. Ensimmäiset kulttuurituotannon opiskelijat aloittivat opintonsa 15.08.1998[12]. Alkuun kulttuurituotanto-opiskelijat valmistuivat virallisesti kulttuuripalvelujen koulutusohjelmasta, kunnes vuonna 2007 tutkinnon nimi muutettiin virallisesti kulttuurituotannon koulutusohjelmaksi[12].

Metropoliassa (silloisessa Stadiassa) kulttuurituotannon opiskelu alkoi 1999[13]. Alkuun Metropoliassa kulttuurituotantoa opiskelleet saivat medianomi (AMK) -nimikkeen[13]. Vuodesta 2006 eteenpäin aloittaneet opiskelijat valmistuvat kulttuurituottaja (AMK) -nimikkeellä Metropoliasta[13].

Alkuun Humakissa tutkinto myötäili aikaisempien kulttuurisihteerin ja kulttuuriohjaajan mallia, ja opetus ohjasi vahvasti kulttuuri- ja taidehallinnon pariin sekä kulttuuripalvelujen tuottamiseen[12]. Metropolialla kulttuurituottaja nähtiin alkuun erityisesti rock- tai kaupunkifestarien tuottajana[13].

Aikaisemmin käytettyjä kulttuurisihteerin ja kulttuuriohjaajan nimikkeitä saattaa edelleen kohdata erityisesti kunnilla[14]. Pääasiallisesti kunnat ovat kuitenkin siirtyneet käyttämään kulttuurituottajan nimikettä[14].

Kulttuurituotannon kansainväliset opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurituotantoa voi opiskella myös ulkomailla. Esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakouluissa opetettava Kulturarbeit vastaa pitkälti Suomen kulttuurituotannon opintoja[15]. Englannin kielellä monet arts managemet -tutkinnot ovat sisällöltään hyvin samalaisia kulttuurituotannon kanssa. Suomen kulttuurituotannon tutkinto on käännetty muotoon cultural management[16]. Kansainvälisesti arts management tai tiettyyn osa-alueeseen tarkentava tutkintonimi, kuten event management, ovat yleisempiä.

Suomessa Taideyliopisto tarjoaa englannin kielellä arts management -maisteriopintoja[17], joihin moni kulttuurituottaja (AMK) -pohjainen on jatkanut opintojaan.

Kulttuurituottaja työelämässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurituottaja työskentelee monesti työelämässä muulla nimikkeellä kuin kulttuurituottajana.

Työtehtäviä, joissa kulttuurituottajia kohtaa on esimerkiksi[2]:

  • tuottaja
  • manageri
  • agentti
  • järjestö- ja kulttuurisihteeri
  • toiminnanjohtaja
  • projektipäällikkö
  • hankekoordinaattori
  • tapahtumatuottaja
  • viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Suoran kulttuurialan ja -tehtävien lisäksi kulttuurituottajat työllistyvät muun muassa elokuva- ja tv-alalle, pelialalle, seminaari- ja konferenssitehtäviin, museoihin ja urheilutapahtumiin[1].

Kulttuurituottajalle ei ole olemassa omaa työehtosopimusta, mutta Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry julkaisee 1–2 vuoden välein vähimmäispalkkasuosituksia kulttuurituottajille. Vuoden 2023 palkkatilastojen mukaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut kulttuurituottajien palkkamediaani oli 3 200 euroa kuukaudessa, ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani oli 3 921 euroa kuukaudessa[18].

Kunta-alalla kulttuurituottajat tienasivat keskimäärin 3 139 euroa kuussa, kulttuurisihteerin 3 379 euroa ja kulttuuriohjaajat 2 734 euroa vuoden 2023 tilastojen mukaan[14]. Näissä tilastoissa kulttuurituottajia oli 147 kappaletta, kulttuurisihteereitä 33 ja kulttuuriohjaajia 53[14].

Kulttuurituottajan työllistyvät yleensä paremmin kuin muut kulttuurialalla. Alan yleisen työllisyysasteen ollessa 63 %, kulttuurituottaja (AMK) -nimikkeellä työllistyi 81,1 % ja kulttuurituottaja (YAMK) -nimikkeellä 91,6 %[2].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Kulttuurituotanto Metropolia. Viitattu 22.1.2020.
  2. ↑ a b c d e f g Kulttuurituottaja HUMAK. Viitattu 22.1.2020.
  3. ↑ a b c d e Kulttuurituottaja (AMK) SeAMK. Viitattu 22.1.2020.
  4. ↑ a b Arcadas omställningsförhandlingar avslutade – tre utbildningar försvinner Svenska Yle. 12.6.2025. Viitattu 6.12.2025. (ruotsiksi)
  5. ↑ Arcadas omställningsförhandlingar avslutade | Arcada www.arcada.fi. Viitattu 6.12.2025. (ruotsiksi)
  6. ↑ Älkää sahatko pois sitä kulttuurin oksaa, jolla me kaikki istumme ruotsinkielisessä Suomessa! Adressit.com. Viitattu 6.12.2025.
  7. ↑ Mikkelin ammattikorkeakoulu on Suomen paras Yle Uutiset. 23.8.2013. Viitattu 6.12.2025.
  8. ↑ a b c d Kulttuurituottaja (YAMK) Humanistinen ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 24.1.2024. Viitattu 6.12.2025.
  9. ↑ a b c Kulttuurituottaja (ylempi AMK) SEAMK.fi. 9.5.2017. Viitattu 6.12.2025.
  10. ↑ a b c Kulttuurituottaja (ylempi AMK) | Metropolia www.metropolia.fi. Viitattu 6.12.2025.
  11. ↑ Kulttuurituotannon opintokokonaisuus www.utu.fi. Turun Yliopisto. Viitattu 9.4.2025.
  12. ↑ a b c d e f g h i j k l m Kiuru, Hanna & Lindholm, Arto (toim.): Yhdessä tehden – 20-vuotiaan Humanistisen ammattikorkeakoulun tarina. Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2018. ISBN 978-952-456-310-9
  13. ↑ a b c d Strandman, Pia & Tirronen, Johanna (toim.): Sejoku – 15 vuotta kulttuurituotannon ammattilaisia. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2014. ISBN 978-952-6690-40-7
  14. ↑ a b c d Kuntatyönantajat: Kunta-alan palkkatilastot Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. 19.11.2025. Viitattu 6.12.2025.
  15. ↑ Kulturarbeit (B.A.) | FH Potsdam www.fh-potsdam.de. Viitattu 6.12.2025. (saksaksi)
  16. ↑ Bachelor of Culture and Arts, Cultural Management SEAMK.fi. 8.5.2024. Viitattu 6.12.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Arts management, society and creative entrepreneurship, master Uniarts Helsinki. 30.10.2019. Viitattu 6.12.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Naiset tienaavat keskimäärin yhä satoja euroja miehiä vähemmän – katso koneesta oman alasi palkkaerot Yle Uutiset. 2.11.2025. Viitattu 6.12.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulttuurituottaja&oldid=23712399”