Kultivaattori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kultivaattori

Kultivaattori on järeä maataloudessa käytettävä maanmuokkausväline, joka asennetaan yleensä traktorin perään. Kultivaattori muistuttaa rakenteeltaan äestä ja sitä käytetään maatalousmaiden säännölliseen kuohkeuttamiseen ja sänkimuokkaukseen, yleensä myös tiivistyneiden ja savipitoisten maiden maanparannukseen. Sillä voidaan joissain tapauksissa korvata kyntöauran käyttö. Kultivaattoria käyttämällä voidaan välttää vettä läpäisemättömän kyntöanturan muodostuminen.

Kultivaattori ei käännä muokattavaa maata yhtä paljon kuin aura, joten se on auraa hieman kevyempi muokkauskone.

Kultivaatorit voidaan yleensä jakaa perusmuokkaus- ja kylvömuokkauskoneisiin niiden järeyden ja työsyvyyden mukaan.

Perusmuokkauskoneena käytetään kultivaattoria, jonka työsyvyys on suuri. Perusmuokkaukseen käytettävän kultivaattorin työsyvyys vaihtelee 10 - 30 cm välillä. Sillä pyritään kuohkeuttamaan maata ja rikkomaan kasvin juuria syvältä, edellisen sadonkorjuun jälkeen. Perusmuokkauksen jälkeen pelto ei ole yleensä sellaisenaan kylvökunnossa vaan vaatii siihen vielä oman työvaiheen. Kylvömuokkaukseen voidaan käyttää kultivaattoria, jonka työsyvyys on matalampi.

Kevyen ja raskaan kultivaattorin rakenne on samankaltainen. Molemmissa on yleensä rautapalkein kasattu runko, jossa rautapalkit ovat ristikkäin. Koneessa on usein piikin malliset terät, jotka tunkeutuvat maahan ja sekoittavat, kääntävät ja nostavat sitä. Menosuuntaan nähden koneessa on poikittain yleensä kahdesta neljään riviä rautapalkkeja, jotka toimivat tukevana runkona ja joihin koneen terät kiinnitetään. Koneen runkoon kiinnitetään kultivaattorin muut osat, kuten pyörät ja jälkimuokkauskone. Raskaamman, perusmuokkaukseen käytettävän kultivaattorin terät ovat vastaavasti järeämpiä ja leveämpiä, jolloin terän muokkaama alue ulottuu leveämmälle alueelle varmistaen tehokkaan muokkauksen kun työsyvyys on suuri.

Kultivaattorit joiden työleveys on pieni, ovat yleensä nostolaitekiinnitteisiä, jolloin kone saadaan nostettua ylös eikä tällöin vaadi hinaukseen tarvittavia tukipyöriä. Nostolaitekiinnitteisen koneen rakenne on hyvin yksinkertainen, eikä se yleensä vaadi vetolaitteelta monimutkaista hydrauliikkaa. Leveämmät kultivaattorit kiinnitetään vetokoukkuun ja ovat hinattavia. Rakenteeltaan ne taittuvat joko niin että kone taittuu keskeltä kahteen osaan pystyasentoon, tai vasemmalta ja oikealta reunalta ylös kun keskiosa pysyy paikalla. Koneen taittaminen ja työsyvyyden säätö tapahtuvat usein hydrauliikasylintereiden avulla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]