Kultatöyhtöpingviini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kultatöyhtöpingviini
Macaroni Penguins (js).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pingviinilinnut Sphenisciformes
Heimo: Pingviinit Spheniscidae
Suku: Töyhtöpingviinit Eudyptes
Laji: chrysolophus
Kaksiosainen nimi
Eudyptes chrysolophus
(Brandt, 1837)
Levinneisyyskartta
Kultatöyhtöpingviini levinneisyys
Kultatöyhtöpingviini levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kultatöyhtöpingviini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kultatöyhtöpingviini Commonsissa
Kultatöyhtöpingviinin munia

Kultatöyhtöpingviini (Eudyptes chrysolophus) on läheistä sukua kalliotöyhtöpingviinille ja mahdollisesti töyhtöpingviinille.

Laji on väritykseltään mustavalkoinen lukuun ottamatta kellanoransseja töyhtöjä silmien yläpuolella. Kultatöyhtöpingviinit kasvavat noin 45–55 senttimetrin pituisiksi ja 4,5 kilon painoisiksi. Ravinnokseen ne saalistavat merestä kalmareita, krillejä ja muita äyriäisiä. Ne munivat yleensä kaksi munaa, joista toisen emo hylkää. Hautomisaika on noin 34 päivää.

Kultatöyhtöpingviini on yksi maailman monilukuisimmista pingviinilajeista. Lintujen lukumääräksi on laskettu noin yhdeksän miljoonaa paria. Niillä on ainakin 216 yhdyskuntaa 50:llä lisääntymisalueella, joihin kuuluvat muun muassa eteläinen Chile, Falklandinsaaret, Eteläiset Orkneysaaret, Eteläiset Shetlandsaaret ja osittain myös Antarktiksen niemimaa.

Vaikka kultatöyhtöpingviinejä on vielä runsaasti, laji on siitä huolimatta määritelty vaarantuneeksi, koska sen populaatio on huvennut 30 prosentilla kolmen sukupolven aikana. Kultatöyhtöpingviinin pesintäalueita uhkaavat samat asiat kuin muitakin Eteläisen jäämeren saaria: kaupallinen kalastus, meren lämpeneminen ja öljyvahingot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Eudyptes chrysolophus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)