Kultakuoriainen
Sivulta puuttuu | Kultakuoriainen | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Cetonia aurata Linnaeus, 1761 |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Kultakuoriainen Wikispeciesissä Kultakuoriainen Commonsissa |
Kultakuoriainen (Cetonia aurata) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.[1]
Sisällysluettelo
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotelosta kuoriutumisen jälkeen täysikasvuinen kultakuoriainen on keskimäärin noin 20 millimetrin mittainen.[1]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuoriainen on väriltään yleensä kiiltävän metallinvihreä, vaikka yksilökohtaisesti väritys saattaakin joskus varioida myös pronssin, kuparin, violetin, sinimustan ja harmaan välillä. Se on leveäselkäinen ja sen peitinsiivissä on ohutta vaaleaa kirjailua. Kultakuoriainen muistuttaa suuresti lähisukulaistaan kuparikuoriaista (Protaetia Cuprea tai Potosia Cuprea).[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultakuoriaiset ovat melko yleisiä koko Euroopassa, mutta erityisesti niitä esiintyy Etelä- ja Keski-Euroopassa.
Suomessa kultakuoriainen on yleinen lähes koko maassa.[1]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikuinen kultakuoriainen on päiväaktiivinen ja viihtyy kesän auringonpaisteessa. Se on myös taitava lentäjä: lentoon lähtiessään sen ei tarvitse levittää peitinsiipiään, sillä kuoriainen voi työntää lenninsiipensä esille peitinsiipien alla olevista lovista.[1]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuoriainen viihtyy hyvin putkikasvien kukinnoilla, joilla se käyttää kukkien siitepölyä ja terälehtiä ravinnokseen. Kuoriaiselle kelpaa hyvin myös ruusun ja ohdakkeen kukat.
Toukat elävät lahossa puuaineksessa tai kasvien juuria syöden.[1] ne syövät myös lehtiä
