Kultahattu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Elokuvat luetellaan täsmennyssivulla Kultahattu.
Kultahattu
The Great Gatsby
Kultahattu, kansi, 1. painos, 1959.
Kultahattu, kansi, 1. painos, 1959.
Alkuperäisteos
Kirjailija F. Scott Fitzgerald
Kieli englanti
Kustantaja Charles Scribner's Sons
Julkaistu 1925
Sivumäärä 218
Suomennos
Suomentaja Osmo Mäkeläinen ja Marja Niiniluoto, 5. p. lähtien suomentajaksi mainittu vain Marja Niiniluoto
Kustantaja Otava
Julkaistu 1959
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kultahattu (engl. The Great Gatsby)[1] on yhdysvaltalaisen kirjailijan F. Scott Fitzgeraldin kuuluisimpia romaaneja. Kirja julkaistiin 10. huhtikuuta 1925. Kultahattua luonnehditaan usein jazz-aikakauden tarkaksi kuvaukseksi.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultahatun tapahtumapaikkoina ovat 1920-luvun Long Island ja New York. Erityisesti kirjassa oleskellaan erään lahdelman molemmilla puolilla, sekä ”vähemmän muodikkaalla” West Eggilla että ”tyylikkäällä” East Eggilla.

Kirjan kertoja on 29-vuotias Keskilännestä muuttanut pörssimeklari Nick Carraway. Teos on nimetty sen päähenkilön, ensimmäisen maailmansodan palkitun veteraanin Jay Gatsbyn mukaan. Hän asuu kartanossa West Eggilla Carrawayn naapurissa. Gatsby on yksi monista uusrikkaista miljonääreistä, jotka ovat ansainneet rahansa salakuljettamalla ja myymällä alkoholia kieltolain aikana. Carraway kokee itsensä tarkkailijaksi ja seuraa tapahtumia sivusta. Hän kuvastaa sitä korruptoitumatonta väestöä, jota kiehtoo varakkaiden loistelias elämä mutta joka ei kuitenkaan ole lahjottavissa rahalla. Hän onkin ainut henkilö koko kirjassa, jonka elämää ei raha eikä varallisuus ohjaa. Se on yksi syy miksi hän kieltäytyy Gatsbyn tarjoamasta työpaikasta.

Gatsby on rakastunut Carrawayn serkkuun Daisy Buchananiin, joka asuu lahden toisella puolella. He ovat tutustuneet ennen sotaa, mutta ajautuneet eroon toisistaan. Gatsby kutsuu Carrawayn juhliin kartanoonsa ja pyytää myöhemmin tältä palveluksen, jotta voisi tavata Daisyn uudelleen. Carraway kutsuu Daisyn luokseen teelle kertomatta mitään Gatsbysta, joka on myös Carrawayn luona. Daisy ja Gatsby aloittavat suhteensa uudelleen salaten sen Daisyn aviomieheltä Tom Buchananilta.

Samaan aikaan Tomilla on suhde autokauppiaan vaimon Myrtle Wilsonin kanssa. Daisyn ja Gatsbyn palatessa New Yorkista Long Islandille he ajavat Myrtlen yli Gatsbyn autolla ja pakenevat paikalta. Myrtle kuolee ja Tom kertoo tämän aviomiehelle George Wilsonille Gatsbyn omistavan auton, jolla yliajo tapahtui. George ampuu Gatsbyn ja sen jälkeen itsensä, sillä hän olettaa, että Gatsbylla ja hänen vaimollaan oli suhde ja että Gatsby tappoi Myrtlen tahallaan.

Gatsbyn hautajaisiin ei osallistu juuri kukaan, ei edes Daisy, vain Gatsbyn ainoa ystävä Nick sekä Gatsbyn isä, joka osoittautuu köyhäksi maanviljelijäksi, ja eräs aikaisempi juhlavieras, jota kiehtoi Gatsbyn laaja kirjasto.

Kirjalliset elementit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epälineaarinen ajan kulun kuvaus
  • Kertojaan rajoittuva näkökulma
  • Tajunnanvirta

Symbolismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultahattu sisältää huomattavan paljon symbolismia ja symboleita. Näitä on usein yritetty tulkita ja analysoida.

  • Vihreä valo Daisy ja Tom Buchananin laiturilla kuvastaa Gatsbyn haaveita ja unelmia, joita hän kovasti yrittää tavoitella. Ensimmäisessä kappaleessa Gatsby kirjaimellisesti kurottaakin kädellään valoa kohti ja yrittää tarrata siihen kuin hapuillen jotakin esinettä. Gatsbyn yrityksellä saada Daisy takaisin käy samalla tavalla kuin yritykselle kurottaa valoon, hänelle ei jää käteen mitään.
  • Kun Gatsby tapaa Daisyn Nickin kotona, hän nojaa takan reunaan ja pudottaa vanhan kellon. Hän saa sen kuitenkin kiinni ja huomaa, että kello on pysähtynyt. Pysähtynyt kello symboloi Gatsbya, joka on kellon tavoin pysähtynyt tiettyyn aikaan – aikaan ennen kuin Daisy jätti hänet ensimmäisen kerran.
  • Valley of Ashes -kylä, joka sijaitsee Long Islandin ja New Yorkin välissä symboloi kaikkia vähemmän varakkaita ihmisiä, jotka kelpaavat vain rikkaiden salaisiksi rakastajiksi ja autojen tankkaamiseen.
  • Tohtori T. J Eckleburgin silmät on maalattu erääseen kuluneeseen mainoskylttiin kukkulalla Valley of Ashesin yllä. Ne mahdollisesti kuvastavat jumalan katsetta, joka seuraa Yhdysvaltojen moraalisesti korruptoituneita joutomaita. Kirjan lopussa George Wilson katsoo ikkunasta ulos, näkee Eckleburgin silmät ja toteaa: ”Jumala näkee kaiken.” Tietyllä tavalla silmät voivat myös kuvastaa Yhdysvaltojen vahvaa markkinataloutta, joka tuomitsevasti tuijottaa yhteiskunnan epäonnistujia.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultahattu ei saavuttanut suurta suosiota kirjailijan elinaikana ja sitä myytiinkin vain 24 000 kappaletta. Se unohtui 1930-luvun talouslaman ja toisen maailmansodan aikana, mutta uudelleenjulkaisun myötä 1950-luvulla se sai uusia lukijoita ja sen suosio kasvoi. Seuraavien vuosikymmenten aikana se sai laajan lukijakunnan ja siitä tuli yksi lukioissa ja yliopistoissa opiskeltavista perusteoksista.

Elokuvasovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultahatusta on tehty viisi elokuvasovitusta. Ensimmäisestä versiosta, Herbert Brenonin vuonna 1926 ohjaamasta mykkäelokuvasta The Great Gatsby[2] on säilynyt vain muutama minuutti. Elliott Nugentin 1949 ohjaamassa sovituksessa Kohtalokasta valtaa[3] pääosaa näyttelee Alan Ladd. Francis Ford Coppolan käsikirjoittama, Jack Claytonin ohjaama Kultahattu tuli ensi-iltaan vuonna 1974[2]. Vuonna 2000 ensiesityksen sai sittemmin unohduksiin jäänyt televisioelokuva The Great Gatsby[4]. Baz Luhrmannin ohjaama The Great Gatsby – Kultahattu tuli ensi-iltaan 2013[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fennica
  2. a b Petri Liukkonen, F. Scott Fitzgerald, Authors' Calendar. Viitattu 17.3.2018
  3. Kultahattu Elonetissä Viitattu 17.3.2018
  4. The Great Gasby Review, The Telegraph. Viitattu 17.3.2018
  5. Kultahattu Elonetissä. Viitattu 17.3.2018