Siirry sisältöön

Kulin

Wikipediasta
Kulin
Bosnian baani
1164 – 1204
Edeltäjä Borić
Seuraaja Stjepan Kulinić
Henkilötiedot

Kulin oli keskiaikaisen Bosnian baani vuosina 1164–1204. Hän oli muodollisesti Unkarin kuninkaan ja hetkellisemmin myös Bysantin keisarin vasalli, mutta hän laajensi Bosnian autonomiaa valtakaudellaan.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosnian banaatti oli syntynyt Unkarin kuningaskunnan alaisuudessa 1100-luvulla.[1] Kulin oli mahdollisesti unkarilaisten vallasta syrjäyttämän baani Borićin seuraaja jo vuonna 1164.[2] Unkarilaiset menettivät Bosnian hallinnan Bysantin valtakunnalle vuoden 1167 Zemunin taistelun jälkeen. Kulinista tuli keisari Manuel I Komnenosin vasalli.[1]

Manuel kuoli vuonna 1180 ja Bysantin asema Balkanilla romahti. Unkarin kuningas Béla III teki sotaretken Bysanin Balkanille[3] ja samalla Kulin itsenäistyi Bysantin vallasta. Bosnialaiset olivat unkarilaisten mukana sotaretkellä, joka ulottui aina nykyisen Bulgarian Sofiaan saakka. Kulin käytti myöhemmin hyväkseen Unkarin ja Bysantin kilpailua edistäen omaa autonomista asemaansa. Hän tunnusti Unkarin kuninkaan muodollisen ylivallan samalla, kun hän laajensi hallitsemiaan alueita pohjoiseen kohti Usoraa ja Solia, sekä etelään kohti Neretvaa.[2]

Kulinin peruskirja (Kulinova povelja) 29. elokuuta 1189 määritteli ragusalaisten (nyk. Dubrovnik) kauppiaiden oikeudet Bosniassa.[1] Muuten Kulinin valtakaudella tehtiin ensimmäiset syytökset niin sanotun Bosnian kirkon harhaoppisuudesta. Dukljan hallitsija Vukan syytti Kulinia harhaopin tukemisesta kirjeessä paavi Innocentius III:lle. Mahdollisesti syytteet juontuivat Vukanin poliittisista tavoitteista. Kun uhkana oli kuitenkin näin Unkarin väliintulo tai jopa ristiretki Bosniaan, Kulin lähetti Roomaan oman lähetystönsä ja kutsui paavin lähettilään Bosniaan. Bosnian uskonnolliset ja poliittiset johtajat ottivat paavin lähettilään vastaan Bilino Poljessa lähellä Zenicaa vuonna 1203. Lopulta kaikki harhaoppiset tavat kiellettiin ja katolisen kirkon asema vahvistettiin.[2]

Kulinin on katsottu usein olleen yksi keskiaikaisen Bosnian merkittävimmistä hallitsijoista.[1] Bosniassa Kulin tunnettiin valtakauteensa liitetyistä legendoista, joissa usein korostettiin sen hyviä puolia.[2] Kulinin kuoltua vuonna 1204 valtaan Bosniassa nousi hänen poikansa Stjepan Kulinić.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Cathie Carmichael: A concise history of Bosnia, s. 12. Cambridge University Press, 2015. ISBN 978-1-107-01615-6 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Ante Čuvalo: Historical Dictionary of Bosnia and Herzegovina, s. 134-135. (2. painos) The Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-0-8108-5084-2 (englanniksi)
  3. ↑ Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen: Unkari - Maa, kansa, historia, s. 40. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulin&oldid=23791721”