Kulhia MK 1a
| Kulhia MK 1a | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | urheilukone |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Suunnittelija | Mikko Kulhia |
| Ensilento | joulukuu 1928 |
| Muunnelmat | Kulhia MK 1b |
Kulhia MK 1a oli Mikko Kulhian ja hänen veljestensä Yrjön ja Sakarin rakentama sarjassaan ensimmäinen lentävä kone 1920-luvun loppupuolelta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikko Kulhia pääsi oppikoulun kolmannelta luokalta keväällä 1924, ja ryhtyi rakentamaan suunnittelemaansa liitokonetta kahden veljensä kanssa. Kone oli suunniteltu jossain määrin vesilentokelpoiseksi, sillä mäeltä aloitettavien koelentojen laskeutumispaikaksi kaavailtiin lähellä sijainnutta Vanajavettä. Liitokone ei tosin kerennyt lentämään kertaakaan, sillä sen runko tuhoutui myrskyssä korjauskelvottomaan kuntoon.[1]
Liitokoneen tuho ei kuitenkaan sammuttanut Kulhioiden ilmailuintoa, sillä Mikko aloitti kesällä 1926 työt uuden koneen rungon parissa perheen kesäpaikassa Hattulassa. Voimalaitteeksi kaavailtiin tällä kertaa T-Fordin moottoria. Tämäkin projekti jäi tosin lopulta keskeneräiseksi töiden keskeydyttyä vuoden 1926 syksyllä.[1]
Veljekset jatkoivat lentokoneprojektejaan seuraavana kesänä rakentamalla kärkiväliltään kymmenmetrisen siiven Hattulan puimaladossa. Siipiprofiili oli suunnittelijoiden omasta päästä. Koneeseen kaavailtiin tässä vaiheessa myös lentovenemallista runkoa, mutta suunnitelma jäi lopulta toteutumatta. Veljekset rakensivat keveämmän rungon yhdessä kaupunkiasuntonsa huoneista seuraavan talven aikana.[1]
Voimalaitteeksi tilattiin Isosta-Britanniasta kaksisylinterinen 33-hevosvoimainen (25 kW) British Anzani Summit V2-moottori, jonka iskutilavuus oli 1,1 litraa. Potkurin piirustukset hankittiin Niilo Karhumäeltä.[1]
Kulhia MK 1a:ksi nimetty kone valmistui keväällä 1928, mutta lentopaikan puuttuessa jouduttiin jäämään odottamaan talvea ja järvien jäätymistä.[1] Ensimmäinen koelento päästiin lentämään lopulta joulukuussa 1928, kun jäät olivat vahvistuneet tarpeeksi. Mikko Kulhialla ei ollut minkäänlaista aiempaa lentokoulutusta. Ensilennolle lähdettiin Kulhioiden kesäpaikan rannasta Hattulassa. Koneen vauhti kiihtyi nopeasti, ja ilma-alus nousi parhaimmillaan muutaman metrin korkeuteen. Laskeutumisen yhteydessä vastaan tuli kuitenkin betonisilta, ja vaihtoehdoiksi jäivät sulaan veteen tai rantalepikkoon laskeutuminen, joista ohjaaja valitsi jälkimmäisen. Koneen siipi ja peräsimet kärsivät laskeutumisessa jonkin verran vaurioita.[1]
Suomen ilmavoimissa ohjaajakoulutuksen saanut reservin vänrikki G. Ekholm korjasi vaurioituneen koneen vuoden 1929 alulla, ja teki sillä muutamia lyhyitä lentoja.[1]
MK 1a -kone toimi Mikko Kulhian opiskelujensa ohessa suunnitteleman MK 1b -jatkokehitelmän pohjana.
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Pituus: ~5,5 m
- Kärkiväli: ~10 m
- Siipipinta-ala: 20 m²
- Voimalaite: 1 × British Anzani Summit -V2-moottori; 25 kW (33 hv)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ritaranta, Eino: Mikko Kulhia ja hänen lentokoneensa. Mobilisti, 1994, nro 5, s. 56. Helsinki: Kustannus oy Mobilisti. 601500-94-05. ISSN 0783-4616.
- Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 3/1998, Jukka Raunio: Mikko Kulhia ja hänen lentokoneensa.
- Suomen Kuvalehti, 14/1930.