Kukkaro (Jämsä)

Kukkaro

Sijainti	Jämsä Päijät-Häme Suomi
Vesialue	Päijänne
Korkein kohta	162,8 m
Pinta-ala	2,58 km²

Kukkaro on Päijänteen saari Keski-Suomessa Jämsässä.

Maantietoa

Saari on 2,5 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 2,58 neliökilometriä . Se sijaitsee Saviselän luoteisreunassa mantereen läheisyydessä ja se jää Vanhanselältä katsoen Taivassalon suojaan. Saaren ja mantereen välissä sijaitsee Kukkarosalmi, joka on 200–800 metriä leveä. Salmessa sijaitsevat Majasaari, Talassaari ja pieni luoto. Salmen eteläpäässä ja sen salmensuulla sijaitsee vielä Mertasaari ja sen takana idässä Huhtisaari. Salmen pohjoispää aukeaa Numarinselälle, joka sijaitsee mantereen ja Taivassalon välissä. Taivassaloon on matkaa 850 metriä ja Numarinselällä sijaitsee vielä neljä pientä Vahtsaarta. Taivassalon eteläpuolella on Vuorissalo, jonne on 1,7 kilometriä matkaa. Saarien välissä on Marjosaari, Syvänniemenluoto ja Kukkarosta katsoen kaakossa on Kuorussaari. Kukkaron rannat ovat rantaviivaltaan selväpiirteisiä. Koillispäässä työntyy esille Karinnenä, eteläpäässä Kettunenä ja Kukkarosalmessa Hietastennenä. Mainitut niemet ovat pieniä. Karinnenä ja saaren lounaisosa ovat alavaa maastoa. Muualla saari nousee korkeaksi ja kallioiseksi selänteeksi. Lähes kolmannes saaresta kohoaa 120 metrin korkeuteen mpy. Selänteellä on kolme mäenhuippua, joista korkein kohta sijaitsee lounaispäässä. Se yltää 84 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta. Keskimmäinen mäki on toiseksi korkeimmalla ja Karinmäki, joka sijaitsee saaren koillispäässä, on kallioinen mutta samalla matalin mäki. Saaren lounaisosissa on vielä peltomaata, vaikka vakituista asutusta ei enää ole. Rannoilla ja entisellä maatilalla on yhteensä yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Kukkarosalmessa kulkee veneväylä kuten myös leveämmällä Taivassalon ja Kukkaron välisellä järvenselällä.

Historiaa

Taloudellisessa kartassa vuodelta 1938 on saarelle merkitty kaksi maatilaa peltoineen ja yksi muu kiinteä tila. Peltopalstoja on seitsemän. Saaren nimi on kartassa ”Kukkarosalo” . Vuoden 1966 peruskartassa näkyy kahdeksan peltopalstaa ja seuraavassa vuoden 1981 kartassa 10 palstaa. Vapaa-ajan asuntoja on tässä vaiheessa kuusi ja 1990-luvulla kahdeksan.