Kukës

Kukës
	; Kukës sijaitsee vuorten juurella ja tekojärven rannalla.
	; vaakuna
	; Kukës
	Koordinaatit: 42°4′37″N, 20°25′12″E
Valtio	Albania
Maakunta	Kukësin maakunta
Hallinto
– Asutustyyppi	kaupunki
– Hallinnon tyyppi	kunta
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	933,86 km²
Väkiluku (2023)	15 643 (hallintoyksikkö); 36 125 (kunta)
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kukës on kaupunki, kunta ja Kukësin maakunnan hallinnollinen keskus^[1] Albanian koillisosassa. Se sijaitsee Fierzan tekojärven rannalla Mustan-Drinin ja Valkoisen-Drinin yhtymäkohdassa Gjallicëvuoren juurella.^[2] Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan kunnassa 36 125 ja Kukësin hallintoyksikössä 15 643 asukasta^[3].

Seudulta on löydetty jäänteitä illyrialaisiin kuuluneiden dardanien asutuksesta ensimmäisiltä vuosisadoilta ennen ajanlaskun alkua. Kukësin kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1571. Siitä tuli Kosovon piirikunnan keskus vuonna 1925. Vanha Kukës (Kukësi i Vjetër) jäi tekojärven alle lopullisesti vuonna 1978. Nykyistä uutta Kukësia (Kukësi i Ri) ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1962 ja kaupunki siirrettiin sinne virallisesti vuonna 1976.^[2]

Uusi Kukës oli leveine katuineen, hallinto- ja asuinrakennuksineen sekä palveluineen huolellisen kaupunkisuunnittelun tulos. Sinne perustettiin myös kevyttä-, elintarvike- ja konepajateollisuutta.^[2] Kalimashissa toimi kromikaivos ja sulatto ja Gjegjanissa kuparikaivos^[4]. Kommunistivallan kaaduttua 1990-luvun alussa kaikki tuotantolaitokset suljettiin, mutta niiden tilalle on syntynyt uutta maataloustuotteiden jalostusta. Kukësista tuli kansainvälisestikin tunnettu vuonna 1999, kun sinne majoitettiin yli 400 000 Kosovon pakolaista.^[2]

Kukësin kunnan pinta-ala on 933,86 neliökilometriä^[4]. Se rajoittuu etelässä Dibërin, lännessä Mirditën ja Fushë-Arrëzin ja pohjoisessa Hasin kuntiin sekä idässä Kosovoon ja kaakossa Pohjois-Makedoniaan. Kunta jakautuu 15 hallintoyksikköön, jotka ovat Arrën, Bicaj, Bushtricë, Gryk-Çajë, Kalis, Kolsh, Kukës, Malzi, Shishtavec, Shtiqën, Surroj, Tërthore, Topojan, Ujmisht ja Zapod. Siihen kuuluu kaupungin lisäksi 88 kylää. Kukësin hallintoyksikössä kyliä on kaksi.^[1]

Kukësin kautta kulkee Albaniasta Kosovoon johtava maantie, jonka varrella on Qafa e Morinësin solan rajanylityspaikka. Kaupungissa on myös vuonna 2005 rakennettu lentoasema.^[2] Kukës ei itsessään ole matkailukohde, mutta se toimii lähiseudun luontoon suuntautuvien retkien tukikohtana^[5].

Lähteet

1 2 Ligj Nr. 115/2014 Për ndarjen administrativo-territoriale të njësive të qeverisjes vendore në Republikën e Shqipërisë Fletorja Zyrtare e Republikës së Shqipërisë. 1.9.2014. Viitattu 30.7.2026.
1 2 3 4 5 Fjalor enciklopedik shqiptar, botim i ri, v. 2, s. 1397–1398. Tiranë: Akademisë së Shkencave të Shqipërisë, 2008. ISBN 978-99956-10-28-9
↑ Albania Population and Housing Census 2023. Prefectures / Municipalities: Kukësi Instat. Viitattu 24.6.2026.
1 2 Pasaporta e Bashkisë Kukës Porta Vendore. Viitattu 30.7.2026.
↑ Gloyer, Gillian: Albania: the Bradt Travel Guide, 5th edition, s. 172–176. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2015. ISBN 978-1-84162-855-4

Aiheesta muualla

Kunnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Albanian kaupungit

Albanian kunnat

[ligj-1] 1 2 Ligj Nr. 115/2014 Për ndarjen administrativo-territoriale të njësive të qeverisjes vendore në Republikën e Shqipërisë Fletorja Zyrtare e Republikës së Shqipërisë. 1.9.2014. Viitattu 30.7.2026.

[FESH08-2] 1 2 3 4 5 Fjalor enciklopedik shqiptar, botim i ri, v. 2, s. 1397–1398. Tiranë: Akademisë së Shkencave të Shqipërisë, 2008. ISBN 978-99956-10-28-9

[3] Albania Population and Housing Census 2023. Prefectures / Municipalities: Kukësi Instat. Viitattu 24.6.2026.

[pasaporta-4] 1 2 Pasaporta e Bashkisë Kukës Porta Vendore. Viitattu 30.7.2026.

[5] Gloyer, Gillian: Albania: the Bradt Travel Guide, 5th edition, s. 172–176. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2015. ISBN 978-1-84162-855-4

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]