Kruunupuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kruunupuisto
Takaharjun parantola
Takaharju 2e AB.jpg
Osoite Vaahersalontie 44
58450 Punkaharju
Sijainti Suomi Punkaharju, Savonlinna
Koordinaatit 61°47′07″N, 029°18′45″E
Valmistumisvuosi 1903
Suunnittelija Onni Törnqvist
Omistaja Kruunupuisto Oy
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Päärakennuksen julkisivu.
Avokuisti.

Kruunupuisto eli Punkaharjun kuntoutuskeskus (entinen Takaharjun parantola, Sotilassairaala 1 ja Sotilasparantola) on Punkaharjulla sijaitseva kuntoutuskeskus ja hotelli, jonka päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kuntoutuskeskus sijaitsee Punkaharjun harjualueella, varsinaisen harjun vierellä olevalla rinnakkaisella harjanteella, jota sanotaan Takaharjuksi. Kuntoutuskeskuksen ja hotellin tontti on erotettu Punkaharjun luonnonsuojelualueesta eli Kruununpuistosta.

Vuonna 1903 valmistunut Takaharjun parantola oli yksi Suomen ensimmäisistä keuhkotautiparantoloista. Sen perusti Duodecim. Parantolan suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist. Päärakennus on T-kirjaimen muotoinen. Lounaaseen eli järvelle päin suuntautuva julkisivu on 135 metriä pitkä. Sen päissä olivat kolmikerroksiset potilassiivet ja keskellä T-kirjaimen kannan muodostava kolmikerroksinen keskusrakennus. Sitä ja potilassiipiä yhdistivät suuret kaksikerroksiset avokuistit, joilla potilaat saivat ajan tavan mukaista ulkoilmahoitoa. Rakennusajalle tyypillistä jugendia edustavat muun muassa rakennuksen sinänsä vähäiset koristeaiheet. Rakennuksen yksinkertainen ja rationaalinen arkkitehtuuri on kuitenkin ajalleen epätavallista. Rakennuksessa on piirteitä, jotka ovat ominaisia myöhemmälle funktionalistiselle sairaala-arkkitehtuurille.[1][2][3]

Parantolassa oli sen valmistuessa 96 potilaspaikkaa. Toiminnan alkuvuosina keskimäärin vain kaksi kolmasosaa paikoista oli käytössä. Punkaharjun rautatieaseman käyttöönotto Elisenvaara–Savonlinna-radan valmistuttua vuonna 1908 lisäsi potilasmääriä. Vuonna 1921 Henkivakuutusyhtiö Suomi osti parantolan. Toisen maailmansodan aikana parantola toimi sotilassairaalana (SS 1) hoitaen sekä haavoittuneita että tuberkuloosipotilaita. Suomen valtio osti parantolan vuonna 1941. Vuosina 1952–1964 parantola toimi nimellä Sotilasparantola ja hoiti pääasiassa Puolustusvoimien. mutta myös kuntien palveluksessa työskennelleitä potilaita. Sotilasparantola lakkautettiin, koska Puolustusvoimien tuberkuloosin hoito siirrettiin Lahteen (Keskussotilassairaala 2) ja koska tuberkuloosia sairastavien hoitopaikkojen tarve väheni nopeasti. Vuonna 1966 perustettu Fysioterapia-liitto Ry vuokrasi parantolan ja kunnostustöiden jälkeen avasi sen vuonna 1969 nimellä Punkaharjun Kuntoutuslaitos. Vuonna 1975 laitoksen nimeksi tuli Punkaharjun Kuntoutussairaala, ja vuonna 1976 sen omistajaksi muodostettiin Punkaharjun Kuntoutussairaalasäätiö. Kunnostus- ja laajennustyöt jatkuivat 1990-luvulle asti. Lähellä sijaitseva entinen Hotelli Finlandia otettiin Kuntoutussairaalan käyttöön vuonna 1982.[4]

Viime vuosiin asti veteraanikuntoutus on ollut tärkeä osa kuntoutuskeskuksen toimintaa.lähde?

Vuodesta 2003 alkaen laitoksen nimenä on ollut Kruunupuisto – Punkaharjun kuntoutuskeskus. Vuonna 2005 entinen Hotelli Finlandia siirtyi Kruunupuiston omistukseen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henttonen, Maarit: Punkaharju;Takaharju sanatorium PAPHE. Viitattu 16.7.2008. (englanniksi)
  2. Forsius, Arno: Tuberkuloosin hoito Suomessa saunalahti.fi. Viitattu 16.7.2008.
  3. Forsius, Arno: Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa saunalahti.fi. Viitattu 16.7.2008.
  4. Repo, Helena & Rautio-Teijonmaa, Jaana: Takaharjun parantolasta Kruunupuistoksi. Itä-Savo, 15.6.2003.
  5. Historia Kruunupuisto. Viitattu 17.7.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]