Kronikka (Eusebios)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kronikka
Παντοδαπὴ ἱστορία
Sivu teoksen armeniankielisen käännöksen käsikirjoituksesta 1200-luvulta.
Sivu teoksen armeniankielisen käännöksen käsikirjoituksesta 1200-luvulta.
Alkuperäisteos
Kirjailija Eusebios Kesarealainen
Kieli muinaiskreikka
Genre kronikka
Julkaistu 303, täydennettynä 325/326
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kronikka[1] tai Khronikon (m.kreik. Παντοδαπὴ ἱστορία, Pantodapē historia, ”Universaalihistoria”; lat. Chronicon) on Eusebios Kesarealaisen kirjoittama kronikka eli aikakirja.[2][3]

Eusebios julkaisi Kronikan vuonna 303 ja lisäsi siihen myöhemmin päivityksiä vuoteen 325 saakka. Teoksen tarkoituksena oli synkronoida Vanhan testamentin kuvaus historiasta, Lähi-idän vanhojen kulttuurien historiankirjoitus sekä kreikkalainen ja roomalainen historiankirjoitus.[3]

Teoksen alkuperäisestä kreikankielisestä tekstistä on säilynyt vain katkelmia. Teoksen sisältö tunnetaan kahden käännöksen kautta. Ensimmäinen on latinankielinen täydennetty käännös Chronicon, jonka teki Hieronymus perustuen kreikankielisen tekstin lopulliseen versioon.[3][4] Hieronymus jatkoi sitä vuoteen 378 saakka. Latinankielisen käännöksen kautta teos säilyi laajasti käytössä lännessä.[3] Prosperus Akvitanialainen jatkoi sitä 400-luvun alkupuolella vuoteen 448. Keskiajalla sitä jatkoivat Matthaeus Palmerius Florentinus vuoteen 1448 ja Matthaeus Palmerius Pisanus vuoteen 1481.[3][5]

Eusebioksen Kronikan toinen käännös oli armeniankielinen käännös, joka tuli tunnetuksi lännessä vasta 1700-luvun lopulla.[3] Teoksesta tehtiin myös syyriankielisiä lyhennelmiä.[2]

Yksi latinankielisen käännöksen varhaisimpia käsikirjoituksia on Bodleian Codex Lat. Auct. T. II. 26, joka ajoitetaan 400-luvun puoliväliin. Teoksen painoi ensimmäisenä Philippus de Lavagnia Milanossa noin vuonna 1474–1475. Tällöin oli kyseessä latinankielinen käännös sen keskiaikaisilla lisäyksillä.[4]

Teos käsitti kaksi kirjaa. Armeniankielinen käännös on säilyttänyt kummatkin kirjat ja latinankielinen käännös kirjan II.[2]

Kirjan I nimi on Khronografia. Se on universaalihistorian tiivistelmä, ja luettelee erityisesti kuninkaita ja hallitsijoita eri valtakunnissa. Samalla se käsittelee lähteitään laajasti, ja on samalla arvokas säilyttäessään osia muutoin kadonneista teoksista.[2][3] Teksti voidaan jakaa ylätasolla viiteen osaan: 1) kaldealaisten ja assyrialaisten historia; 2) Vanhan testamentin historia eli heprealaisten historia; 3) Egyptin historia; 4) Kreikan historia; ja 5) Rooman historia.[2]

Kirjan sisältö luvuittain on:

Kirjan II nimi on Kanon (Kronologinen kaanon). Se koostuu kronologista taulukoista, ja esittää Vanhan testamentin ajoitustiedot, kreikkalaiset olympiadit ja muita ajoitustietoja rinnakkaisissa sarakkeissa. Lisäksi marginaaliin on merkitty ajoitustietoihin liittyneitä tapahtumia.[2][3] Rinnakkaisten sarakkeiden käyttö historian esittämisessä oli Eusebioksen innovaatio. Se perustui ilmeisesti Origeneen teokseen Heksapla, jossa samaa ideaa oli käytetty alkutekstin ja sen eri käännösten vertailussa. Historiaan sovellettuna keksintö mahdollisti samanaikaisten tapahtumien vertailun eri valtakunnissa.[4]

Esimerkki

Esimerkki taulukon sisällöstä teoksen latinankielisessä käännöksessä:[2][6]

LXXVIII Olymp. Herodotus historiarum
scriptor agnoscitur
XVIII Bacchylides et Diag-
oras Athenis
plurimo sermone cele-
brantur

XXXVI
MDL. XVIIII Zeuxis pictor agnosci-
tur

XXXVII

Kohta kertoo esimerkiksi, että Bakkhylides tuli tunnetuksi 78. (LXXVIII) olympiadin alkupuolella Persian kuninkaan Kserkseen 18. (XVIII) hallitusvuonna, Makedonian kuninkaan Aleksanteri I:n 36. (XXXVI) hallitusvuonna ja 1549 vuotta (eli ennen vuotta 1550 = MDL) Abrahamista.[2]

  1. Apostoliset isät, s. 140. (Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163) Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1
  2. a b c d e f g h Bacchus, Francis Joseph: Chronicle of Eusebius Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Morris, John: The Chronicle of Eusebius: Irish Fragments Wiley Online Library. 1972. Viitattu 22.3.2021.
  4. a b c Eusebius Introduces his Tabular Timeline System History of Information. Viitattu 22.3.2021.
  5. Cambridge, University Library (GB): Inc.4.B.3.23c [1464: Eusebius Caesariensis, Chronicon] Material Evidence in Incunabula. Viitattu 22.3.2021.
  6. Eusebius Caesariensis Hieronymus Stridonensis > Romanorum monumenta.ch. Viitattu 22.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Fotheringham, J. K.: Eusebii Pamphili Chronici canones. London: Humphrey Milford, 1923.
  • Karst, Josef: Eusebius Werke, 5. Band : Die Chronik aus dem Armenischen übersetzt. (Die Griechischen Christlichen Schriftsteller der Ersten Jahrhunderte 20) Leipzig: J. C. Hinrichs, 1911. Teoksen verkkoversio.
  • Schoene, Alfred (ed.): Eusebi Chronicorum Libri. (2 vols) Berlin: Weidmann, 1866–1875.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Burgess, Richard W.: Studies in Eusebian and post-Eusebian Chronography. (Historia : Zeitschrift für Alte Geschichte, numero 135) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 9783515075305
  • Mosshammer, Alden A.: The Chronicle of Eusebius and the Greek Chronographic Tradition. Lewisburg/London, 1979. ISBN 0-8387-1939-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eusebius: Chronicon, Book 1. Tertullian.org. (englanniksi)
  • Eusebius: Chronicon, Book 1. Tertullian.org. (englanniksi)