Kronikka (Eusebios)
| Kronikka | |
|---|---|
| Παντοδαπὴ ἱστορία | |
 Sivu teoksen armeniankielisen käännöksen käsikirjoituksesta 1200-luvulta. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Eusebios Kesarealainen |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | kronikka |
| Julkaistu | 303, täydennettynä 325/326 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kronikka[1] tai Khronikon (m.kreik. Παντοδαπὴ ἱστορία, Pantodapē historia, ”Universaalihistoria”; lat. Chronicon) on Eusebios Kesarealaisen kirjoittama kronikka eli aikakirja.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eusebios julkaisi Kronikan vuonna 303 ja lisäsi siihen myöhemmin päivityksiä vuoteen 325 saakka. Teoksen tarkoituksena oli synkronoida Vanhan testamentin kuvaus historiasta, Lähi-idän vanhojen kulttuurien historiankirjoitus sekä kreikkalainen ja roomalainen historiankirjoitus.[3]
Teoksen alkuperäisestä kreikankielisestä tekstistä on säilynyt vain katkelmia. Teoksen sisältö tunnetaan kahden käännöksen kautta. Ensimmäinen on latinankielinen täydennetty käännös Chronicon, jonka teki Hieronymus perustuen kreikankielisen tekstin lopulliseen versioon.[3][4] Hieronymus jatkoi sitä vuoteen 378 saakka. Latinankielisen käännöksen kautta teos säilyi laajasti käytössä lännessä.[3] Prosperus Akvitanialainen jatkoi sitä 400-luvun alkupuolella vuoteen 448. Keskiajalla sitä jatkoivat Matthaeus Palmerius Florentinus vuoteen 1448 ja Matthaeus Palmerius Pisanus vuoteen 1481.[3][5]
Eusebioksen Kronikan toinen käännös oli armeniankielinen käännös, joka tuli tunnetuksi lännessä vasta 1700-luvun lopulla.[3] Teoksesta tehtiin myös syyriankielisiä lyhennelmiä.[2]
Yksi latinankielisen käännöksen varhaisimpia käsikirjoituksia on Bodleian Codex Lat. Auct. T. II. 26, joka ajoitetaan 400-luvun puoliväliin. Teoksen painoi ensimmäisenä Philippus de Lavagnia Milanossa noin vuonna 1474–1475. Tällöin oli kyseessä latinankielinen käännös sen keskiaikaisilla lisäyksillä.[4]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos käsitti kaksi kirjaa. Armeniankielinen käännös on säilyttänyt kummatkin kirjat ja latinankielinen käännös kirjan II.[2]
Kirja I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan I nimi on Khronografia. Se on universaalihistorian tiivistelmä, ja luettelee erityisesti kuninkaita ja hallitsijoita eri valtakunnissa. Samalla se käsittelee lähteitään laajasti, ja on samalla arvokas säilyttäessään osia muutoin kadonneista teoksista.[2][3] Teksti voidaan jakaa ylätasolla viiteen osaan: 1) kaldealaisten ja assyrialaisten historia; 2) Vanhan testamentin historia eli heprealaisten historia; 3) Egyptin historia; 4) Kreikan historia; ja 5) Rooman historia.[2]
Kirjan sisältö luvuittain on:
- Johdanto (luvut 1–2)
- Kuinka kaldealaiset kirjoittivat aikakirjojaan, Aleksandros Polyhistorilta; heidän kirjoituksistaan ja ensimmäisestä kuningaskunnastaan (3)
- Lisää apokryfistä kaldealaisten historiaa, Aleksandros Polyhistorilta (4–6)
- Tulvasta, Aleksandros Polyhistorilta (7)
- Tornin rakentamisesta, Aleksandros Polyhistorilta (8)
- Sanheribin ja Nebukadressarin teoista, Aleksandros Polyhistorilta (9)
- Kaldean ensimmäisistä kuninkaista ja tulvasta, Abydenokselta (10)
- Sanheribista ja Nebukadressarista, Abydenokselta (11)
- Nebukadressarista, Josephuksen teoksesta Juutalaisten muinaisajat (12-14)
- Assyrian kuningaskunnasta, Abydenokselta; Assyrian kuningaskunnasta, Kastorin yhteenvedosta (15)
- Assyrian kuningaskunnasta, Diodorokselta (16)
- Assyrian kuningaskunnasta, Kefalionilta (17)
- Assyrian kuninkaat (18)
- Meedian kuninkaat (19)
- Lyydian kuninkaat (20)
- Persian kuninkaat (21)
- Kuinka heprealaiset kirjoittivat aikakirjojaan (22–23)
- Aadamista Nooaan Septuagintan mukaan (24)
- Aadamista Nooaan juutalaisten mukaan (25)
- Aadamista Nooaan samarialaisten mukaan (26)
- Nooasta Abrahamiin Septuagintan mukaan (27)
- Nooasta Abrahamiin juutalaisten mukaan (28)
- Nooasta Abrahamiin samarialaisten mukaan; versioiden vertailu (29–31)
- Tuomarit Tuomarien kirjasta (32–33)
- Mooseksesta Salomoon (34–35)
- Foinikialaisten todistus temppelistä Jerusalemissa, Josephukselta; hallitsijat temppelin rakentamisesta sen tuhoon (36–42)
- Kuinka egyptiläiset kirjoittivat aikakirjojaan, ja kuinka egyptiläinen kronologia sisältää etiopialaisen kronologian ja ptolemaiosten hallinnon kronologian (43)
- Egyptiläisistä merkinnöistä Manethon mukaan; joka kirjoitti kolmiosaisen teoksen jumalista, puolijumalista, hengistä ja kuolevaisista kuninkaista, jotka hallitsivat Egyptiä, Persian kuninkaaseen Dareiokseen saakka (44)
- Egyptin 1. dynastia; 2. dynastia (45)
- Egyptin 3. dynastia; 4. dynastia; 5. dynastia (46)
- Egyptin 6. dynastia; 7. dynastia; 8. dynastia; 9. dynastia; 10. dynastia; 11. dynastia (47)
- Manethon toisesta kirjasta: Egyptin 12. dynastia; 13. dynastia; 14. dynastia; 15. dynastia (48)
- Egyptin 16. dynastia; 17. dynastia (49)
- Egyptin 18. dynastia; 19. dynastia (50)
- Manethon kolmannesta kirjasta: Egyptin 20. dynastia; 21. dynastia; 22. dynastia; 23. dynastia; 24. dynastia (51)
- Egyptin 25. dynastia; 26. dynastia; 27. dynastia (52)
- Egyptin 28. dynastia; 29. dynastia; 30. dynastia; 31. dynastia; kreikkalaiset lähteet (53–57)
- Koskien niitä jotka hallitsivat Egyptiä ja Aleksandrian kaupunkia Aleksanterin jälkeen, Porfyrioksen teoksista (58–60)
- Ptolemaiokset ja heidän hallituskausiensa pituudet (61)
- Kuinka kreikkalaiset laskevat muinaishistoriaansa (62)
- Sikyonin kuninkaat (63)
- Argoksen kuninkaista, Kastorilta; Argoksen kuninkaat (64)
- Ateenan kuninkaista, Kastorilta; Ateenan kuninkaat (65–66)
- Ateenan elinikäiset arkontit (67)
- Porfyrios teoksensa Filosofinen historia ensimmäisessä kirjassa (68)
- Olympian kisojen perustaminen (69)
- Olympiadit; luettelo 1. olympiadista 247. olympiadiin, jolloin Antoninus oli Rooman keisarina (70–82)
- Korintin kuninkaat Diodoroksen kirjoista; luettelo Korintin kuninkaista (83)
- Spartan kuninkaat Diodoroksen kirjoista; luettelo Spartan kuninkaista (84–85)
- Yhteenveto Diodoroksen kirjoista koskien merivaltoja, thalassokratioita, jotka hallitsivat merta Troijan sodan jälkeen (85)
- Makedonian kuninkaat; luettelo Makedonian kuninkaista Aleksanteriin saakka (86–87)
- Porfyrios filosofin, vastustajamme, kirjoituksista (88–90)
- Luettelo Makedonian kuninkaista Aleksanterin jälkeen (91–92)
- Thessalian kuninkaat; luettelo Thessalian kuninkaista (92–93)
- Vähän-Aasian kuninkaat Aleksanterin kuoleman jälkeen (94–98)
- Aasian ja Syyrian kuninkaat (99)
- Lähteet koskien Rooman kuninkaita (100)
- Roomalaisten kronologia; roomalaisten historia Dionysios Halikarnassoslaisen ensimmäisestä kirjasta (101–102)
- Samasta kirjasta, koskien sitä kun Aineias saapui Italiaan (103–104)
- Rooman kaupungin perustaminen (105–106)
- Roomalaisten muinaishistoriasta, Diodoroksen seitsemännestä kirjasta (107–108)
- Luettelo Rooman kuninkaista; kuninkaat alkaen Romuluksesta, Rooman perustajasta (109)
- Rooman kuninkaista Romuluksen jälkeen, Dionysios Halikarnassoslaiselta (110–111)
- Rooman kuningaskunnasta, Kastorilta (111)
Kirja II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan II nimi on Kanon (Kronologinen kaanon). Se koostuu kronologista taulukoista, ja esittää Vanhan testamentin ajoitustiedot, kreikkalaiset olympiadit ja muita ajoitustietoja rinnakkaisissa sarakkeissa. Lisäksi marginaaliin on merkitty ajoitustietoihin liittyneitä tapahtumia.[2][3] Rinnakkaisten sarakkeiden käyttö historian esittämisessä oli Eusebioksen innovaatio. Se perustui ilmeisesti Origeneen teokseen Heksapla, jossa samaa ideaa oli käytetty alkutekstin ja sen eri käännösten vertailussa. Historiaan sovellettuna keksintö mahdollisti samanaikaisten tapahtumien vertailun eri valtakunnissa.[4]
Esimerkki
Esimerkki taulukon sisällöstä teoksen latinankielisessä käännöksessä:[2][6]
| LXXVIII Olymp. | Herodotus historiarum scriptor agnoscitur |
|
| XVIII | Bacchylides et Diag- oras Athenis plurimo sermone cele- brantur |
XXXVI |
| MDL. XVIIII | Zeuxis pictor agnosci- tur |
XXXVII |
Kohta kertoo esimerkiksi, että Bakkhylides tuli tunnetuksi 78. (LXXVIII) olympiadin alkupuolella Persian kuninkaan Kserkseen 18. (XVIII) hallitusvuonna, Makedonian kuninkaan Aleksanteri I:n 36. (XXXVI) hallitusvuonna ja 1549 vuotta (eli ennen vuotta 1550 = MDL) Abrahamista.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Apostoliset isät, s. 140. Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
- ↑ a b c d e f g h Bacchus, Francis Joseph: Chronicle of Eusebius Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Morris, John: The Chronicle of Eusebius: Irish Fragments Wiley Online Library. 1972. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ a b c Eusebius Introduces his Tabular Timeline System History of Information. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ Cambridge, University Library (GB): Inc.4.B.3.23c [1464: Eusebius Caesariensis, Chronicon] Material Evidence in Incunabula. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ Eusebius Caesariensis Hieronymus Stridonensis > Romanorum monumenta.ch. Viitattu 22.3.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fotheringham, J. K.: Eusebii Pamphili Chronici canones. London: Humphrey Milford, 1923.
- Karst, Josef: Eusebius Werke, 5. Band : Die Chronik aus dem Armenischen übersetzt. Die Griechischen Christlichen Schriftsteller der Ersten Jahrhunderte 20. Leipzig: J. C. Hinrichs, 1911. Teoksen verkkoversio.
- Schoene, Alfred (ed.): Eusebi Chronicorum Libri. 2 vols. Berlin: Weidmann, 1866–1875.
Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Burgess, Richard W.: Studies in Eusebian and post-Eusebian Chronography. Historia : Zeitschrift für Alte Geschichte, numero 135. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 9783515075305.
- Mosshammer, Alden A.: The Chronicle of Eusebius and the Greek Chronographic Tradition. Lewisburg/London, 1979. ISBN 0-8387-1939-2.